Tällä kertaa tutustumiskohteena oli Nepal ja Bhutan. Lennot olivat Turkish Airlinesin lennot Istanbulin kautta. Kokemuksen perusteella on erittäin vaikea ymmärtää miksi Turkish Airlines on useasti äänestetty yhdeksi parhaista lentoyhtiöistä. Erityisruokavalion tilaaminen on hankalaa. Todennäköisesti uskonnollisista syistä koneiden matkustamohenkilökunta koostui lähinnä nuorista miehistä, joiden liian tiukat vaatteet estivät asiakaspalvelun ja joiden päähuomio meni omien hiusten ja rintakarvojen sukimiseen. Sataan sai laskea useammankin kerran, kun stuertti toistaa seitsemättä kertaa, että ateriavaihtoja on kolme: liha, kana ja kasvis ja itse olet yhtä useasti todennut, että ei mikään niistä vaan gluteeniton. Lopulta eteen ilmestyy ateria ilman mitään merkintöjä ja tarjottimelle mätkäistään sämpylä ilman mitään kääreitä, rasteja pohjassa tai muutakaan merkintää, jolla gluteenittomuudesta voisi varmistua. Kun tilaat viiniä ja vastaus on, ettei sitä ole, niin stuertti jatkaa tyynesti matkaa. Tyhmempi saattaisi luulla, että stuertti pahoittelisi viinin loppumista ja hakisi sitä toisesta kärrystä, jossa viiniä oli tai edes tarjoaisi tilalle esim. virvoitusjuomia tai vettä. Kun tätä loistavaa, Euroopan parasta, palvelua on saanut neljällä eri lennolla, niin on vaikea uskoa, että kyse olisi pelkästään sattumista. Äärimmäisen surkea asiakaspalvelu peittoaa positiiviset kokemukset (ruoka oli ihan kelvollista, istuimet tilavat ja viihdetarjonta hyvä). Todennäköisesti erinomaisten yhteyksien vuoksi pääsen nauttimaan kyseisen lentoyhtiön laadusta myös jatkossa.
Nepalista lennot jatkuivat Bhutan Airlinesin lennoilla Paroon. Lento kestää vain noin tunnin, joten lämmintä ateriaa tai lämpimiä juomia ei ole tarjolla. Ateriapussi koostuu sämpylästä, leivoksesta ja suklaapatukasta. Kun suklaapatukkakin oli KitKat, niin keliaakikon ruokailu jää juomien kanssa tarjoiltaviin pähkinäpusseihin. Alkoholitarjoilu oli varsin runsasta, myös väkeviä täytetään iso juomalasi ääriään myöten täyteen. Tämä ehkä lieventää kirkumisreaktioita, kun laskeudutaan yhdelle maailman haastavimmista kentistä. Bhutanissa ei ehkä ole huvipuistoja, mutta Paroon laskeutuminen tuulisena päivänä käy hyvin korvikkeesta. 
Bhutan on yksi maailman eristyneimmistä valtioista ja siten erittäin rauhallinen ja seesteinen lomakohde. Turisteja ja liikennettä on hyvin vähän ja esimerkiksi liikennevaloja ei ole lainkaan. Maassa on 250 dollarin päivämaksu, joka kattaa paikallisoppaan, liikkumiset, majoittumiset, ruokailut ja pääsymaksut. Turistien liikkumista on säädelty tarkkaan ja esimerkiksi vuorikiipeily, metsästys ja kalastus on kokonaan kielletty. Ruokailut koostuvat ateriasta ja päivästä toiseen laihasta alkukeitosta, riisistä, chilijuustolisäkkeestä ja "kirveellä pilkotusta" luisesta kanasta. Kaikki on maustettu reippaasti chilillä, currylla ja korianterilla. Gluteenittomuus kääntyy jauhottomaksi ja käytännössä ainoastaan keitetyt/ höyrytetyt taikinanyytit sisältävät jauhoja. Kuitenkaan mitään varmuutta gluteenittomuudesta ei ole ja asia on paikallisille täysin tuntematon. Maassa on jonkin verran ravintoloita ja pari pientä kioskin kokoista supermarkettiakin osui kohdalle. Mitään gluteenittomaksi merkittyä ei näissäkään ole myynnissä.
Kevään 2015 maanjäristysten jälkeen turistien määrä Nepalissa on romahtanut. Erityisesti Kathmandu on erittäin saastunut ja likainen, mutta myös vaellusreitit ovat täynnä turistien jättämiä roskia. Paikallisista monet asuvat edelleen väliaikaisissa hökkeleissä ja sähköt ovat useammin poikki kuin päällä. Liikenne on täysin jumissa ja lyhyisiinkin siirtymisiin menee tunteja. Vuoristoseuduista poiketen Kathmandussa on myös tukahduttavan kuuma. Turistien vähyyden vuoksi paikalliset ovat lähes epätoivoisia ja omaa henkilökohtaista tilaani loukkaa mm. vaatteista repiminen ja muu koskettelu. Kathmandussa on kohtalaisen paljon länsimaisia ikuiselle tripilleen jääneitä narkomaaneja, jotka heti huomenna jatkavat Everestin valloitustaan. Nepal varmasti tarvitsee jälleenrakentamiseen turistien rahavirtoja, mutta itse en voi tällä hetkellä suositella kohdetta oikeastaan kenellekään. Gluteenittomuus ei ole Nepalissakaan tuttu asia, mutta valinnanvaraa ravintoloissa ja kaupoissa on selvästi Bhutania enemmän.
Tule mukaan keliaakikoiden omaan yhteisöön Glu.fi:hin – täysin ilmaiseksi!
LG1982 27.12.2016 23:24
Kiitos. Kyllä eksoottisemmissakin kohteissa ruokaa löytää, jos uskaltaa silmämääräisellä arviolla ja riskillä valita syötävät ja syödä myös tuoretuotteita ym. Tuotteissa ei ole usein lainkaan pakkausta tai tuoteselosteet puuttuvat kokonaan tai ovat vain paikallisilla kielillä. Gluteenittomuus on monissa maissa tuntematon asia, mutta luontaisesti gluteenittomia hedelmiä, juustoja jne on helppo löytää. Jotain eväitäkin yleensä mukana esim. Fazerin parhaita (eivät sula ja ovat kääreessä) ja Easy Dietin kasvis- tai tomaattikeittojauhetta (laihdutuskeittoa, mutta erinomainen ravintosisältö ja paksu rakenne).
Vaihtoehtona toki myös työkavereiden suosittelema ylikansallinen Mars/ Snickers/ Coca-Cola - linja. Tämä kuulemma minimoisi vatsaoireiden mahdollisuuden.
Jezu 19.6.2016 20:50
Tosi mielenkiintoisia matkakertomuksia. Kirjoituksista jää tosin se fiilis, että mitä sä sit lopulta pystyit syömään reissuissa, oliko paljon eväitä mukana?
Olisi mukava nähdä myös kuvia
Sinun tulee olla kirjautuneena, jotta voit kommentoida. Jos sinulla ei ole vielä omaa käyttäjätunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy. Se on nopeaa ja ilmaista! Jos olet jo rekisteröitynyt, kirjaudu sisään oikean yläkulman valikosta.
Huomaa, että kuka tahansa voi lisätä palveluun millaista sisältöä tahansa. Myöskään kaikki mainoksissa olevat tuotteet eivät ole gluteenittomia. Ylläpitäjä ei voi vastata sisällön oikeellisuudesta ja olet aina itse vastuussa siitä mitä suuhusi laitat. Jos huomaat ilkivaltaa tai gluteenipitoisia sisältöjä, ilmoita siitä ylläpitäjälle.
Vinkkiin ei ole vielä liitetty kuvia.