Ohessa kokemuksia Gambiasta keväältä 2011.
Matka alkoi ja päättyi Thomas Cookin lennoilla, jotka kestivät teknisen välilaskun kanssa noin 11 tuntia suuntaansa. Ennen välilaskua Las Palmasiin tarjoiltiin lämmin ateria. GFML-ateria sisälsi perunakuutioiden ja pikkupihvien lisäksi 2 viipaleen paketin Rollsfoodin Hedelmäleipää, jossa gluteenitonta vehnätärkkelystä. Ateriaan sisältyi myös Riitan Herkun leipäjuustosalaattia ja pala cheddar-juustoa. Totutusta poiketen gluteeniton ateria sisälsi siis sekä vehnää, laktoosia että maitoa. Jälkiruokana oli kuitenkin perinteiseen tapaan hedelmäsalaattia. Las Palmasin transit-alueella oli yksi pieni kahvila, josta gluteenittomana saatavana vain pullovettä ja virvoitusjuomia. Teknisen välilaskun jälkeen tarjoiltiin kylmä ateria. Ainakin GFML-ateriat oli pakattu Mallorcalla, joten leipä oli jo tässä vaiheessa vaihtunut vähän vetistyneeseen riisikakkuun. Lisäksi ateriaan kuului pieni kanasalaatti ja hedelmäsalaatti. Kummankin aterian jälkeen oli tarjolla kahvia ja teetä.
Koneen ostokärryissä valtaosa naposteltavista sisälsi gluteenia, mutta erittäinkin hyviä tarjouksia sisältävästä tilauskatalogista voi tilata etukäteen muun muassa makeisia ja juomia. Internet-sivuilla tai painetussakaan katalogissa ei kuitenkaan ole tuotesisältöjä tai erityisruokavaliomerkintöjä, joten itsellänikin menivät Bassetin viinikumit palautukseen (vehnätärkkelystä ilman gluteeniton-merkintää). Paluumatkalla oli tarjolla samat ateriat joskin vaatimattomampina (vain vihersalaattia, riisikakkuja), perunakuutioiden sijasta riisiä ja pikkupihvien tilalla broilerinrintaa. Sekä mennessä että tullessa koneen koko henkilökunta vaihtui teknisen välilaskun aikana ja Las Palmasin-Banjulin välillä koneen henkilökunta osasi käytännössä vain ruotsia, edes peruskuulutukset eivät sujuneet englanniksi. Helsingin-Las Palmasin välillä asiointi sujui myös suomeksi.
Banjulin lentokentällä oli tullessa pieni verovapaamyymälä, jossa hinnat olivat dollareissa, joten aika ei riittänyt hintamuunteluihin. Palatessa Banjulin kentällä oli eri pisteiden läpi kulkeva yhtenäinen parin-kolmen tunnin jono, josta selvittyä pääsi lähtöalueelle. Lähtöalueella oli pari kahvilaa, joissa ei nopeasti katsottuna ollut juomien lisäksi mitään gluteenitonta tarjolla. Alueella oli myös pari verovapaata myymälää, joissa myynnissä koriste-esineiden lisäksi alkoholia, tupakkatuotteita ja hajuvesiä, ei siis esimerkiksi lainkaan makeisia. Hinnat olivat punnissa.
Gambiassa paikalliset ruuat eivät tavallisesti sisällä lainkaan jauhoja ja leipää syödään vähän. Monet hotellialueiden ravintolat ovat kuitenkin etnisiä esimerkiksi italialaisia, joten näissä gluteeniin kyllä törmää. Länsimaisiin ketjuravintoloihin en törmännyt matkan aikana missään kylässä tai hotellialueella. Ravintoloissa erityisesti varsinainen keittiöhenkilökunta saattaa olla lukutaidotonta, joten kielikäännöksestä ei välttämättä ole suurta etua.
Yllättäen törmäsin gluteenittomiin Gullon kekseihin jo ensimmäisessä pienessä supermarketissa välittömästi hotellin yhteydessä. Gluteenittomiksi merkittyjä tuotteita löytyi muutenkin parista isommasta supermarketista (esimerkiksi pääkadun Kairaba Shopping Centre, Right Choice-myymälät) lähinnä lastenruokien yhteydestä tai keksihyllystä. Tarjonta oli vähäistä ja hinnat osin korkeat. Leipää tai riisikakkuja ei ollut lainkaan myynnissä ja hyvä huomata, ettei edes gluteenia sisältävää leipää ole yleensä tarjolla kuin maksimissaan yhtä tai kahta laatua ja nekin pakasteina. Vehnän vähäisestä käytöstä kertoo osaltaan myös se, että vehnäjauhot myytiin suomalaisittain erittäin pienissä muutaman sadan gramman pakkauksissa. Tarjolla oli myös erilaisia edullisia maissijauhoja, joiden gluteenittomuudesta en kuitenkaan voinut varmistua. Maitotaloustuotteet olivat lähinnä iskukuumennettuja tai jauheita, mutta myynnissä oli myös vähäisessä määrin juustoja palvelutiskeillä. Tuoretuotteita kuten lihoja, kaloja tai kasviksia myytiin käytännössä vain markkinoilla, joiden hygieniataso vaikutti erittäinkin alhaiselta. Makeisia oli tarjolla vain vähän ja useimmat perunalastut sisälsivät gluteenia tai vähintään saattoivat sisältää jäämiä gluteenista. Pähkinäpohjaiset tuotteet olivat usein paikallisia, joten niiden pakkauksissa ei ollut lainkaan tuoteselosteita. Itse varoisin varmuuden vuoksi vähintään erilaisia kuorrutettuja pähkinöitä. Yllättävin gluteenia sisältävä tuote oli cola-juoma, jossa maltaita! Tuoteselosteet kannattaakin ainakin tarkastaa. Kaupoissa siis kohtalaisen vaatimattomat gluttitarjonnat ja hinnat Suomea korkeammat, mutta tarjonta riittävää ainakin lyhyellä lomalla. Riippuen omista toiveista mukaan voinee ottaa ainakin leipää ja puuro/ keittojauhetta. Jos hotellissa ei ole keittomahdollisuutta, niin tarvitset adapterin vedenkeitintä varten.
Gambiaan liittyy paljon negatiivisiakin mielikuvia, mutta itse pidin paikasta ja gluteeniton elämä onnistuu vaatimattomalla tasolla ilman suurempaa vaivannäköä. Gambiassa bumstereita on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Egyptissä tai Turkissa ja maa on muslimimaaksi erittäin vapaamielinen. Maan virallinen kieli on englanti, mutta myös ranskaa sekä paikallisia kieliä puhutaan paljon. Paikalliset ovat ystävällisiä ja liikkuminen turvallista (lähinnä liikennekulttuuri vaarallista). Turistitaksit ovat kalliita, mutta paikallistakseissa ja ”Hiace-busseissa” hinta jää usein kymmeniin sentteihin, vaikka matkaan sisältyisi parikin vaihtoa. Hinnoista joutuu usein tinkimään, mutta toisaalta usean tuotteen ostaessa myös loppusumma ja vaihtorahat lasketaan oikein toisin kuin esimerkiksi Egyptissä. Valtaosa hotellialueista sijaitsee Atlantin rannalla ja muutoin maa perustuu pitkälti paikalliskyliin. Kyliä on kohtalaisen tiiviisti ja niiden koot vaihtelevat huomattavasti. Usein paikallisten asuinalueet ovat hyvin vaatimattomia lähes hökkelikylätasoa. Gambiassa ei ole mitään erityisiä turistinähtävyyksiä tai –tekemistä, mutta sadekautta lukuun ottamatta aurinko paistaa lähes joka päivä. Illat ovat tosin hyvinkin viileitä. Lapsillekaan ei ole suunnattu toimintaa, joten se on hyvä huomioida jo matkaa suunniteltaessa samoin kuin tarvittava mittava rokotusmäärä ja malarian estolääkitys.
Tule mukaan keliaakikoiden omaan yhteisöön Glu.fi:hin – täysin ilmaiseksi!
Jezu 8.4.2011 14:37
Mielenkiintoinen tarina. Ei tosin lisännyt mielenkiintoa lähteä Gambiaan 
Sinun tulee olla kirjautuneena, jotta voit kommentoida. Jos sinulla ei ole vielä omaa käyttäjätunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy. Se on nopeaa ja ilmaista! Jos olet jo rekisteröitynyt, kirjaudu sisään oikean yläkulman valikosta.
Huomaa, että kuka tahansa voi lisätä palveluun millaista sisältöä tahansa. Myöskään kaikki mainoksissa olevat tuotteet eivät ole gluteenittomia. Ylläpitäjä ei voi vastata sisällön oikeellisuudesta ja olet aina itse vastuussa siitä mitä suuhusi laitat. Jos huomaat ilkivaltaa tai gluteenipitoisia sisältöjä, ilmoita siitä ylläpitäjälle.
Vinkkiin ei ole vielä liitetty kuvia.