Tallulah

Tarviin tukea!!! – 23.10.2009 11:23

Minä en osaa sanoa mitään tuosta keliakiaan sopeutumisesta kun itsellä diagnoosi ollut niin kauan.
Mutta kyllä jotkut tuntuvat olevan aivan käsittättömän hysteerisiäkin asian suhteen, vähemmälläkin hysterialla selviää varsin hyvin. Meillä ei koskaan ollut eri leivänpaahtimia tai leikkuualusia tai voirasioita, eikä silloin sellaisesta ole edes puhuttukaan, saati sitten että olisi ohjattu ravitsemusterapeutille. Ja diagnoosini tehtiin silloin kuin luontaistuotekaupasta sai yhtä gluteenitonta jauhoa, yhtä vohvelileipää, yhtä keksiä ja yhtä pastaa. Ja noista mulle löytyi aina ruokaa kotona, koulussa ja kavereiden luona. Siksi mua naurattaa välillä jotkut jutut.

Ruuat on helppo tehdä gluteenittomina, meillä on usein myös kavereiden kokoontumisia joissa syödään eikä se ole mikään ongelma. Mieti mitä kaikkea ruokaa olette tehneet, onko ne ehkä olleet jo gluteenittomia tai gluteeni helposti jätettävissä pois? Uskoisin että on. Omat leivät vien mukana yleensä mennessäni yökylään.

Matkoilla en ole niin järjettömän tarkka, mutta olen siinä onnellisessa asemassa että en saa oireita, eikä suolinukkani myöskään tuhoudu yhdestä murusta. En mitään leipää tai pastaa syö, mutta en jokaisesta kastikkeesta mene kysymään mitä se sisältää. Kaupassa oppii nopeasti asioimaan, valikoima kun nykyään on niin hyvä että mistä tahansa pikkukaupastakin löytää jo jotain, ja isot marketit on sitten jo pullollaan tuotteita. Ja Italiassa saa gluteenitonta pastaa, muistaakseni joku Suomeen tuotava pasta on siellä tehtykin!

Tottumista asia varmasti vaatii, mutta vähitelleen huomaat asian olevan oikeasti aika yksinkertaista. Kyse on pitkälti omasta asenteesta ja asennoitumisesta asiaan. Jos ajattelee että kyseessä on maailman kamalin asia, niin sitä se varmasti on.

Kaverit vaihtoon.. – 21.10.2009 13:30

Omia kokemuksia ei ole, eikä tuollaiset ääliöt kauaa kavereitani olisikaan (ja huolehdin itse ruokavaliostani). Lähipiiristä on kyllä kokemus että yhden läheisen eräät sukulaiset eivät huomioi keliakiaa millään tavoin, ja sitten valittavat kun toinen ei tule käymään. Duh... Miten vaikeaa on ostaa leipäpaketti pakastimeen?

Mutta en IKINÄ niele huonoa kohtelua keneltäkään. Kuka sitten mun puoliani pitää jos en minä?

Keliakiaa enemmän naisilla? – 21.10.2009 13:26

Nyt sitten tulee mun ensimmäinen "toinen näkökulma"
Ajattelitko että jokainen keliaakikko on tänne rekisteröitynyt? Tunnetusti naiset on niitä jotka netissä kirjoittelevat, siksi naisia on lähes joka ikisellä palstalla aina enemmän. Käsittääkseni keliakiaa on ihan yhtä paljon miehillä, heillä vain ei ole tarvetta kirjoittaa asiasta netissä niin paljoa. Miehet eivät yhtä usein ilmaise itseään kirjallisesti kuin naiset. Ja meidän perheessä on myös keliaakikkomies, ja kaksi naista.

Mukavia tilanteita – 21.10.2009 13:23

29 vuotta keliakiaa eikä mulla ole kuin mukavia tilanteita.
Niiden jokaisen kirjaaminen tähän olisi jo melkoisen paksu opus... Ainoa idiootti oli aina välillä veljeni ex-vaimo jolle ei mennyt jakeluun etten syö lihaa. Hän teki ruuaksi kinkkukiusausta jne. Tampereen yliopistolla Linnassa on loistavat ruuat, ja kasvisvaihtoehto on lähes aina gluteeniton! Siellä en ole koskaan jäänyt ilman ruokaa.

Keliakia ja deittailu – 21.10.2009 13:18

Sinkku olen, ja silloin tällöin deittailen myöskin, ja se on myös mun mielestä mukavaa, olen siinä onnellisessa asemassa ettei tarvitse ketään ukonkuvatusta tuijottaa joka aamu ja saan tehdä mitä mua huvittaa.

Mun aivoissani nämä kaksi asiaa ei kyllä liity toisiinsa millään tavalla... Eikä mun ole koskaan 30 vuoden aikana tarvinnut ravintolassa säätää ruuan kanssa. Enkä deittaile idiootteja jotka jotenkin erityisemmin "suhtautuisivat" siihen mitä syön ja mitä en. Mulle keliakia ei ole sellainen SAIRAUS joka toisen pitäisi tietää tai olla tietämättä. Jotkut ovat kysyneet jos olen tilannut sellaista joka pitää erillisesti tehdä gluteenittomaksi, suurin osa ei, ja kun asia on todettu on jatkettu entistä keskustelua. Kukaan ei ole kyllä ehdottanut paikallista grilliä treffipaikaksi, tuo oli hauska Ira!! ;DD

Kasvissyönti ja keliakia – 21.10.2009 13:13

Täällä ei näköjään ole mitään erillistä esittelyketjua uusille joten esittelen tässä itseni samalla. Olen jo jonkin aikaa lukenut näitä juttuja ja nyt päätin sitten rekisteröityä. Keliakiaa olen sairastanut lähes koko ikäni, antakaa anteeksi jos välillä hieman ihmettelen juuri diagnoosin saaneiden "hysteriaa". Mulla on joskus (liian usein) paha tapa sanoa asiat ehkä tiukemmin kuin mitä oikeasti tarkoitan! Toinen paha tapani (mun mielestä tosin hyvä tapa) on esittää paljon sitä toista näkökulmaa. Yritin rekisteröidä nimimerkin Vastarannan kiiski mutta siinä oli liikaa merkkejä. Se vain olisi sopinut mulle paremmin ;D

Asiasta; en ole kasvissyöjä koska syön kalaa, mutta pääosin pyrin syömään vegetaarisesti, mieluiten vegaanisti. Ja näin on ollut 15 vuotta joten kokemusta asiasta on (koko ajan ollut myös keliaakikko). Itämaiset ravintolat on todellinen pelastus, ja onneksi pidän eniten itämaisesta ruuasta. Ulkomailla (matkustelen paljon) on niin paljon helpompaa kun siellä ei vehnää tungeta joka paikkaan kuten täällä ja ravintoloissa ruoka ei ole vain lämmitettävää vaan se oikeasti tehdään ravintolassa. Oletteko kysyneet monesti muuten ravintolassa että tehdäänkö ruoka siellä? Kannattaa kysyä, vastaus nimittäin usein on että se on ainakin puolivalmista. Itse en koskaan suostu maksamaan 20e ruoka-annoksesta jossa he vain tunkevat sen mikroon, näin kärjistetysti sanottuna.