Nuutti

Mitä kaipaatte entisestä elämästä? – 5.10.2009 10:31

Tämä ei ihan varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta oletteko huomanneet että esimerkiksi kun leivotte jonkun perheenjäsenen tms. kanssa, niin puhutte vehnäjauhoista, vaikka kaikki tietää että tarkoitat gluteenittomia jauhoja? Eli tuollaisia jäänteitä entisestä elämästä. Itelläni tulee aina automaattisesti sanottua vehnäjauhot, ja on niitä muitakin juttuja mutta nyt ei tule mieleen..

Keliapuoti tiedottaa – 5.10.2009 09:19

Pakko tänne kehua Keliapuodin tuotteita. Kävin viime lauantaina siellä piipahtamassa ensimmäistä kertaa, kun sitä on kehuttu paljon. Ostin sitten kaksi karjalanpiirakkaa ja yhden lihiksen (eka kerta diagnoosin jälkeen kun söin niitä) ja olivat taivaallisia! Poikaystäväni sanoi maistettuaan palan molempia ettei huomannut mitään eroa tavallisen ja minun syömieni välillä. Lopulta oli oikeastaan pelottavaa syödä niitä, kun maistuivat niin hyviltä ja ns. "tavallisilta".

Jatkossa aijon varmasti käydä hakemassa sieltä lisää hyviä leipomuksia.

Valitusketju – 5.10.2009 09:07

Niinpä! Jos samassa kahvi/ruokapöydässä istuu henkilöitä jotka ovat vaikkapa vaarallisen allergisia pähkinöille, äyriäisille tai ovat laktoosi-intolerantikkoja niin se on kaikkien mielestä normaalia, ja niihin ei kiinnitetä sen enempää huomiota kuin että tarkastetaan ettei ruoassa ole pähkinöitä, äyriäisiä tai tavallista maitoa. Mutta kun joukossa on keliaakikko ruokailemassa niin siitä kyllä tehdään numero.

Keliakiaruokavalion vaikutus hiuksiin – 5.10.2009 08:54

Minulla sama juttu; hiukset ohenivat ja iho oli huonossa kunnossa. Kotona sain kuulla valitusta miten hiuksiani löytyy joka paikasta kamalasti.. Lääkärini sanoi että ruokavalion muutoksen jälkeen kaikki palautuu ennalleen. Iho on erittäin hyvä nyt, parempi kuin koskaan, mutta hiukset edelleen ohuet. Ja siis vuosi jo mennyt. Ennen oli todella paksut hiukset, nyt ärsyttää kun eivät palaudu ennalleen.

Onko toi biotiinikuuri saatavilla apteekista vai mistä? Itse tiedän nimittäin että mun kohdalla ei ole kyse päänahan sairauksista.

Huonoimmat "lohdutukset" – 1.10.2009 12:15

Kun olette saaneet tietää keliakiastanne, minkälaisia lohdutuksia olette ihmisiltä saaneet?

Kun itse Olin ollut tähystyksessä, niin huonoimman kommentin sanoi itse lääkäri. Kun tulokset oli saatu ja minua hoitava lääkäri oli tehnyt diagnoosin, niin minut kutsuttiin tietysti sairaalaan kuulemaan tulokset. Paikalla ei ollut se hoitava lääkäri vaan nuori erikoistuva lääkäri, joka oli kuitenkin ollut mukana tähystyksessäni. Diagnoosi tietysti oli keliakia, joka oli minulle aika järkytys koska olin aina pystynyt syömään mitä tahansa. Ensimmäiset tunteet olivat tietysti pahamieli ja ajatukset "mitä mä muka sitten syön?", jotka purkautuivat siellä vastaanotolla.

Lääkäri sanoi sitten lohduttavasti "Ei se nyt maailmaa kaada. Sä sentään saat kerran kuussa kelasta 21 euroa, Ei muut saa." Sitten oli pakko kysyä siltä, että "vaihtaisitko sä sitten 21:stä eurosta kuussa leivän syönnin hiekkakakkujen syöntiin?!" Meni aika hiljaiseksi.

Ruokavaliokorvaus – 30.9.2009 10:33

Olen puhunut, ja keliakialiitosta vielä sanottiin että lääkäri joka diagnosoi keliakiani on todella pätevä ja ollut tekemisissä paljon liiton kanssa. Liittokin vielä tarkasti kaikki paperit jotka kelaan oli lähetetty ja sen diagnoosipaperin yms. ja sanoivat että kaikki on oikein. :/

Tuntuu että ihan sama mikä asia on kyseessä, niin kelassa ne ei vaan ikinä osaa hoitaa hommiaan. Tai yleensä kyse on ymmärryksen puutteesta..

Ruokavaliokorvaus – 29.9.2009 10:25

Sellaista mietin, että onko muita jotka on samassa tilanteessa kuin minä?

Eli viime vuoden keväällä lääkärini laittoi mut lähetteellä jollekkin vatsa/suolistovastaanotolle jatkuvien vatsakipujen ja pahoinvoinnin takia. Siellä otettiin verikokeet ja vasta-aineet oli koholla. Sitten mut laitettiin tähystykseen, ja viime syksynä sain diagnoosin että mulla on keliakia.

Lähetettiin mutsin kanssa kelaan se hakemus ruokavaliokorvauksesta, mutta kelassa joku urpo päätti että mulla ei muka olekaan keliakiaa, eli hakemus hylättiin. Perusteet hylkäämiselle olivat, että ohutsuolesta otetusta koepalasta kyllä näkyi keliakia, mutta ei sillä tavalla jolla kela vaatii sen näkyvän.

Kun tehtiin valitus, se meni sinne muutoksenhakulautakuntaan, vai mikä onkaan. Ja ollut siellä se hakemus siis jo yli vuoden.. Eli multa evätään tämä pieni 21e korvaus kun joku kelassa leikkii lääkäriä. Ainut asia mikä tässä voi olla hyvää on se että jos ne päättävät myöntää korvauksen mulle, niin saan sen takautuvasti 14 kuukaudelta.

Olen ollut yhteydessä keliakialiittoon tästä, mutta he eivät voineet tehdä asialle mitään. Samanlaisia kokemuksia kenelläkään?

Valitusketju – 29.9.2009 09:45

Niin ja kyseinen anoppi harrasti muutaman kerran sitä, että kun esitteli mut jollekkin uudelle ihmiselle, niin sanoi: "Tässä on minun miniä Laura, hänellä on keliakia". Kerran räjähdin sille aika pahasti, mutta eipä sen jälkeen onneksi enää tuonut mun keliakiaa esille.

Valitusketju – 29.9.2009 09:42

Varmaan ärsyttävin ihminen jota oon joutunut sietämään jo pidemmän aikaa, on mun anoppi. Kun sai kuulla mun keliakiasta, teki siitä aina kauheen numeron kaikissa juhlissa tai päivällisillä. Nykyään on oppinut olemaan hiljaa, mutta aina ennen "unohti" joka kerta etten halua asiasta mainittavan.

Esimerkiksi olimme poikaystävän kanssa anopin luona pikkujoulu lounaalla viime vuonna, jossa oli muitakin sukulaisia. Lounas meni hyvin, ja sitten istuttiin vielä pöytään juomaan kahvit. Muut sukulaiset kierrättivät pullalautasia yms. siinä pöydässä ja olin kiitollinen ettei kukaan kiinnittänyt huomiota siihen etten ottanut mitään.

Tyytyväisenä sitten hörpin kahvia, kunnes anoppi tulee keittiöstä kädessään kulhollinen gluteenittomia keksejä ja suureen ääneen ilmoittaa "Niin ja tässä on sinulle Laura näitä gluteenittomia keksejä että sinäkin saat jotain". Sitten alkaa se kysymystulva joka tietysti kestää kahvinjuonnin ajan. Sit oli pakko sanoa nätisti että pitää lähteä kun on muuta menoa sovittu.

Juhlissa – 25.9.2009 09:36

Itse olin keväällä poikaystäväni mummon syntymäpäivillä, johon oli kutsuttu vaan lähimmäiset perheenjäsenet, ja tarkoitus oli siis syödä kolmen ruokalajin päivällinen yhdessä.

Oon aina vähän epäileväinen tollasia päivällisiä kohtaan (varsinkin kun vanhemmat ihmiset eivät aina ymmärrä ruoka-aineallergioita yms.), mutta poikaystävälläni oli pienenä paha vilja-allergia ja oli muutenkin kaikelle allerginen, niin ajattelin että kyllä ne isovanhemmat sit varmaan osaa järjestää ruoat mullekin, kun kuitenkin heillä oli tiedossa mun keliakia.

Kun päästin paikalle, niin olin iloisesti yllättynyt, kun mummo oli valmistanut kaiken kuulemma maissijauhoihin ja pystyin syömään kaikkea paitsi patonkia. Ruokailun jälkeen autoin mummoa sitten korjaamaan astioita pöydästä, ja kiittelin kovasti että oli jaksettu nähdä vaivaa jotta minä voin syödä samaa ruokaa. Sitten mummo sanoi että "niin, eihän siitä mitään vaivaa ollut. mutta eihän se nyt haittaa jos vähän jauhoa joutuu sekaan.". Itse olin ihan että voi p*rkele, ja selitin nätisti että kyllä se nyt haittaa, mutta mummo ilmeisesti luuli että nipotin turhasta.

No, sitten vatsa oli kipeä ja sekaisin seuraavat pari päivää, kun joukkoon olikin päässyt ilmeisesti "vähän jauhoa". Kenellekkään muulle kun ei ruoasta tullut mitään, niin ei voinut olla äkillinen vatsatautikaan.