Lala

Studio55 Antti Heikkilän haastattelu – 11.3.2011 16:20

Suviih: Saa kritisoida tottakai, mutta ihmettelen, miksi tulla negatiiviseen sävyyn keskustelemaan sellaiseen ketjuun, jossa jaetaan toisten positiivisia kokemuksia tai esitetään kiinnostusta aiheeseen. Jos siis vastustaa Antti Heikkilää, niin miksi se pitää tulla kertomaan sellaiseen ketjuun, jossa joku on tykästynyt hänen oppeihinsa, miksi ei voi vain antaa olla. Onko taustalla jokin pelko, että useampi ihminen "hurahtaa" kyseiseen oppiin ikäänkuin johonkin lahkoon?

Tallulah: Selvennän vielä mielipidettäni. En kokenut, että puhuisit minusta, koin, että puhuit tämän ketjun aiemmista kirjoittajista. Karvani kuitenkin nousevat pystyyn, kun joku alkaa päsmäröidä, mistä tällä palstalla saa ja ei saa keskustella. Itse pysyn poissa sellaisista ketjuista, joissa keskustellaan aiheista, jotka eivät minua kiinnosta tai ovat mielestäni huuhaata. Näin säästyy paljon pahaa mieltä kaikilta. Minusta olisi kiva, että tämän palstan keskustelut käytäisiin positiivisessa hengessä.

Ja viimeiseksi Jezu: Tsekkaa vaikka tämä, jos aihe kiinnostaa http://www.anttiheikkila.com/ . Osa ajatuksista kuulostaa välillä vähän villeiltä, mutta isossa osassa on järkeä ja moni on saanut apua. Toiset tietysti pärjäävät ihan nykyruokavaliollaan, jos mitään kummallisia oireita ei esiinny.

Studio55 Antti Heikkilän haastattelu – 11.3.2011 14:42

Minua vaan edelleen ihmetyttää, miksi sitten edes kommentoida sellaiseen keskusteluun, jonka aiheen kokee noin vastenmieliseksi. En käsitä toimintatapaasi. Ja edelleen kommenttisi "millaiseksi en halua tämän palstan muuttuvan" on nyt mielestäni melkoista ylireagointia. En vedä hernettä nenääni, kummastelen ja koen loukkaavana moisen tylytyksen. En myöskään ymmärrä, miten yksi keskustelu Antti Heikkilästä tarkoittaa sitä, että kaikki aihetta myötäilevät "noudattavat sokeasti jonkun yhden ihmisen mielipidettä". Näitä aiheesta puhuvia ihmisiä on monia, Heikkilä vain yksi heistä. Mielestäni yleistät nyt muiden nettipalstojen sisältöä tähänkin keskusteluun ja ylireagoit reippaasti.

"Ja kyllä, olen tismalleen samat asiat sanonut ystävilleni, itse asiassa huomattavasti suoremmin. He sattuvat olemaan kanssani aika lailla samaa mieltä, myös ne jotka noudattavat vhh-ruokavaliota." On eri asia sanoa samaa mieltä olevalle ihmiselle asioita kuin tyrmätä toisen mielipiteet.

Itse taidan jättää tämän vääntämisen tähän, sillä minusta tällainen kiistely on väsyttävää ja turhaa. Emme tule varmaankaan lähitulevaisuudessa pääsemään yhteisymmärrykseen tästä asiasta. Eikä tämä vääntö edes liity enää keskustelun alkuperäiseen aiheeseen, joten pahoittelen muille keskustelijoille aiheesta poikkeamista.

Studio55 Antti Heikkilän haastattelu – 11.3.2011 14:11

Eiköhän se kaikki paista läpi jo ihan tästä yhdestä lauseesta: "Todella toivon, että tästäkin palstasta ei tule vhh-fanaatikkojen palstaa ja sitä tungetaan joka paikkaan."

Todella ikävä asenne ja suoraan kohdistettu aiemmille kirjoittajille. Helppo huudella nimimerkin takaa, mutta sanoisitko näin vaikkapa tuttavalle päin näköä. Palstalla on tällä hetkellä yksi keskustelu VHH:sta ja tämä keskustelu Heikkilästä, joten itse koen kommenttisi loukkaavina ja vähän päättöminä.

Studio55 Antti Heikkilän haastattelu – 11.3.2011 13:34

Niitä tutkimustuloksia gluteeniyliherkkyydestä ja viljojen vaikutuksista on maailma pullollaan, jos vähänkään viitsii etsiä. En millään jaksa ymmärtää näin negatiivista suhtautumista asiaan, onko vilja sitten suomalaisille niin pyhä asia, ettei saa ollenkaan kritisoida. On olemassa muitakin suolistoon vaikuttavia sairauksia kuin keliakin ja moni niistä kärsivä on saanut avun viljattomasta ruokavaliosta. Mitä elintärkeää ravintoainetta ihminen muka viljoista saa, kun niiden poisjättämiseen suhtaudutaan tuollaisella asenteella? Minusta on hienoa, että moni sellainen ihminen, jolla on aimmin ollut jotain vatsa-, nivel- tai muita vaivoja, joita ei ole perinteinen lääketiede pystynyt parantamaan, on saanut helpotusta omaan oloonsa viljat pois jättämällä. Kuinka yksinkertainen ratkaisu ja varmasti paljon mielyttävämpää kuin popsia lääkkeitä lopun ikäänsä. Ja edelleen, kaikki ei sovi kaikille, mutta eihän heti lytättäisi jotain sellaista, josta toiset ovat saaneet apua.

Vähähiilihydraattinen dieeti – 25.2.2011 08:19

Haluaisin selventää vielä, että VHH ei automaattisesti tarkoita ketoosiin pyrkimistä. Toisille ketoosiin pääsy vaatii hyvin alhaiset hiilarit eli alle 20 g ja toiselle taas riittää esimerkiksi alle 50 g. Sekin on tosi yksilöllistä. Minulla esimerkiksi ei ole aikomustakaan saada itseäni ketoosiin, sillä ei ole painoa juurikaan pudotettavana, ehkä noin 5 kiloa, ja toisekseen en välitä kokeilla, miten ketoositila vaikuttaisi minuun. VHH:ta noudatan lähinnä paremman olon ja terveyteni edistämiseksi.

Jos joku on kiinnostunut kokeilemaan VHH-ruokavaliota, niin kannattaa ihan ensiksi tutustua kunnolla asiaan. Lukea vaikka aiheesta jokin kirja tai pari (esim. Heikkilä, Dahlqvist, Atkins), muuten saattaa tehdä itselleen ja terveydelleen vahinkoa silkalla tietämättömyydellä. Yleensä myös ruokavalioon sopeutuminen saattaa viedä parikin viikkoa, joiden aikana olo ei välttämättä ole paras mahdollinen. Itselläni ainakin päätä särki muutaman ensimmäisen päivän ajan, mutta se meni sitten ihan itsekseen ohi. Monesti myös yksinkertaisesti niin sanottu hiilihydraattitietoinen elämäntapa voi olla ratkaisu, jos varsinainen VHH ei tunnu sopivalta. Moni on saanut vaivoihinsa apua vaan valitsemalla niitä parempia hiilihydraatinlähteitä ja välttämällä höttöhiilareita.

Vähähiilihydraattinen dieeti – 23.2.2011 13:02

Piti vielä sanoa, että nykyään syön varmasti kasviksia paljon enemmän kuin aikaisemmin, sekä raakana että kypsänä. Uskoisin myös saavani enemmän kuitua kuin aiemmin, sillä nyt kiinnitän asiaan enemmän huomiota. Nuo gluteenittomat tuotteet, kun sisältävät valitettavan usein tosi vähän kuitua. Ja ihanaa päästä eroon siitä rasvapelosta, joka meihin istutetaan jo nuoresta.

Tämä ruokavalio ei varmastikaan sovi ihan kaikille, mutta sama on totta kaikkien ruokavalioiden kanssa. Ihmiset ovat niin erilaisia. On kuitenkin tosi hienoa juuri se, että tietoisuutta levitetään, niin joku muukin saattaa päästä pitkäaikaisista vaivoistaan ja sairauksistaan eroon.

Vähähiilihydraattinen dieeti – 23.2.2011 12:15

Moi Annepanne.

Olen noudattanut VHH-ruokavaliota viime vuoden elokuusta asti. Ruokavalio on sopinut minulle tosi hyvin, enkä siitä kyllä luovu. Keliaakikkona oli jotenkin tosi helppoa luopua ankean makuisista leivistä ja kalliista pastoista. En tiedä tarkkaan paljonko painoa on pudonnut, sillä en omista vaakaa, mutta senttejä on lähtenyt ympäri kehoa. Vaatteet istuvat nätimmin päälle, kun nesteturvotus vyötäröltä lähtee. Minulla on myös aiemmin ollut paljon ongelmia atooppisen ihon ja ruoansulatuksen kanssa, mutta nyt ne ongelmat ovat poissa. Jos silloin tällöin tarjottaessa syön jotain tosi hiilari- tai lisäainepitoista ruokaa niin sen kyllä huomaa vatsakipuna ja ihon kutinana hyvin nopeasti. Tsemppiä siis sinulle annepanne uuden ruokavalion kanssa!

Kaikille muille vinkkinä, että kyseessä ei ole kuuriluontoinen dieetti vaan VHH tähtää pysyvämpään elämäntapaan. Itse olen sitä mieltä, että mitä vähemmän käsitelty elintarvike, sitä terveellisempi se on (esim. voi vs. margariini). Eläinrasvojen haitallisuudesta ei vielä tähänkään päivään mennessä ole olemassa uskottavaa tutkimusta ja on muistettava, että ne ovat aina ihmisen syntyhistoriasta asti kuuluneet luonnolliseen ruokavalioomme.

Kaijalle sellainen vinkki, että kannattaisi tutustua VHH:n perusperiaatteeseen, ennen kuin arvostelee toisten valintoja tai niiden terveellisyyttä. VHH:n koko pointti on jättää hiilarit vähemmälle ja korvata tuosta aiheutuva energiavaje rasvalla. Proteiinin määrää ei ole tarkoitus juurikaan nostaa. Kohtuus kaikessa ei toimi niille, jotka saavat vatsa-, iho-, tai niveltulehdusoireita viljoista ja sokerista.

Asenteista – 28.10.2010 14:15

Hyvä kirjoitus, oon itse ihan samaa mieltä. Itselläni on todettu keliakia 13-vuotiaana ja siitä asti olen suhtautunut asiaan hyvin neutraalisti. Olen matkustellut paljon ja pärjännyt aina ilman mitään sähläystä ja kielikäännöksiä. Itse olen myös todistanut muutamaan kertaan täysin asiatonta käytöstä keliaakikolta asiakaspalvelijaa kohtaan. En ymmärrä, mistä sellainen ylimielinen asenne tulee. Itse pyrin pitämään mahdollisimman vähän meteliä erityisruokavaliostani ja se taktiikka on tähän asti aina toiminut. En koe, että minun tehtäväni olisi kouluttaa kaikki maailman ihmiset keliakiatietoisiksi. Keliakia kun kuitenkin on moneen muuhun sairauteen verrattuna yleensä hyvin helppohoitoinen.

En myöskään muiden negatiivisesta asenteesta johtuen paljon kirjoittele tällä palstalla. Tuntuu, että usein maalaisjärkeä käyttävät tai eriäviä mielipiteitä ja omakohtaisia kokemuksia kertovat teilataan keskusteluissa.

Oireeton keliakia – 1.3.2009 00:24

Tottakai minäkin sen tiedän, ettei tauti parane, vaan ruokavaliota on noudatettava ikuisesti. Kerroin vaan omat kokemukseni oireettomasta keliakiasta, sillä juuri niitä aloittaja kysyi. Hän varmasti myös tuntee ravitsemusterapeuttien ja lääkärien sekä keliakialiiton ohjeet. Ja aiempaan kysymykseen "oireiden" ilmenemisestä, tarkoitin kyseisillä oireilla niitä perinteisiä ja tyypillisiä oireita, kuten vatsakipuja, ripulia ja huonoa oloa, joita siis ei ole ilmennyt, vaikka olen tiennyt nauttineeni gluteenia. Monesti tuntuu, että niiden, joilla keliakiaa on epäilty ja se on todettu selkeiden oireiden perusteella, on vaikeaa ymmärtää kuinka turhauttavaa varsinkin itselleni lapsena oli se, että en saanut syödä normaalia ruokaa, vaikka en siitä kipeäksi (ulkoisesti) tullut. Itselläni siis reumaa epäiltäessä samaan verikoesettiin kuuluvasta keliakiavasta-aine kokeesta tämä sairaus alunperin löytyi. Ainoa jälkeenpäin tajuamani oire on ollut lievä anemia, joka kuitenkin on hyvin tavallista esiteini-ikäisillä tytöillä.

Oireeton keliakia – 23.2.2009 11:51

Minulla on myös oireeton keliakia. Se todettiin vahingossa verikokeiden perusteella kohta 12 vuotta sitten, kun minulta tutkittiin reumaa. Tähystys sitten varmisti diagnoosin. Kävin tuolloin useaan otteeseen TAYS:ssa tutkimuksissa ja diagnoosin jälkeen minut ohjattiin lastenlääkärille, joka on tutkinut keliakiaa valtavan paljon. Hänen ohjeensa mukaan niitä vahinkoja sattuu joka tapauksessa jokaiselle, joten jos kerran vuodessa tai kahdessa esim. ulkomaanmatkan yhteydessä haluan syödä jotain gluteenia sisältävää, niin se on ihan hyväksyttävää (mutta tietenkin jokaisen oma valinta). Tämän ohjeen kanssa olen siis elänyt ja myönnän, että on todella turhauttavaa, kun niillä kerroilla, kun olen gluteenia nauttinut, en ole saanut mitään oireita. Arjen rutiinien säilyttäminen vaatii todellista itsekuria. Mutta koska olen aikuinen ihminen, otan itse vastuun tekemisistäni, enkä voi kannustaa muita keliaakikkoja toimimaan samoin kuin minä.