Kirsikka68

Ei virallinen keliakia – 29.3.2012 17:45

Kiitos mielenkiintoisesta linkistä!

Itse ajattelen omasta tilanteestani niin, että minulle todennäköisesti puhkeaisi keliakia jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi saan vain oireita, mutta mikään "diagnoosimittari" ei näytä vielä positiivista. En usko, että kellään on niin, että tänään ei ole keliakiaa ja huomenna se on.

Isäni sai diagnoosin n. 50 vuotiaana. Huonomahainen oli sitä ennen varmaan 20 vuotta, mutta ei laihtunut eikä kärsinyt täysin jatkuvista vaivoista, esim. ripulista. Lopulta kun meni lääkäriin ja tehtiin tähystys, oli diagnoosi ihan selvä. Kukaan ei sitä ennen edes ajatellut keliakian mahdollisuutta, sillä tiettävästi sitä ei ole kellään muulla suvussamme. Diagnoosin selkeä myöhästyminen oli ehkä ikävintä siksi, että isälläni todettiin samassa pitkälle edennyt osteoporoosi. Se kertonee suolen olleen huonossa kunnossa jo pitkään.

Tuo osteoporoosi-peikko on yksi syy, miksi itse aloitin totaalisesti gluteenittoman ruokavalion. Tietysti selkeä parannus vatsan kunnossa oli se suurin syy.

Ei virallinen keliakia – 28.3.2012 20:18

Minulla on myös suvussa keliakiaa, isällä. Olen kärsinyt jo pitkään "huonosta mahasta", erityisesti turvotuksesta ja ripulista. Vuosi sitten ulkomaan matkan jälkeen olin 3 vkoa silkalla vesiripulilla. Mitään pöpöjä ei löytynyt ja päätin aloittaa gluteenittoman. Vatsa muuttui kerralla helpommaksi.

Tähystyksiä minulle on tehty takavuosina 2 kertaa ja vasta-ainetestejä lukemattomat kerrat. Aina negatiiviset. Enää en kiusaa asialla itseäni, tämä vuosi on osoittanut, että tämä on ainoa oikea ruokavalio minulle. Alkuvaiheessa välttelin jonkun aikaa kaikkia viljoja, mutta nyt siedän esim. kauraa. Kaurapuuro aamuisin onkin oikeastaan ainut viljatuote jota käytän. En ole ostanut tämän vuoden aikana vielä kertaakaan mitään "korvaavia" gluteenittomia tuotteita, kun en oikein ole keksinyt, mihin niitä tarvitsisin... Ainoastaan ulkomaanmatkoilla ruokailu on ollut joskus helpompaa,kun on vaikka pyytänyt lentokoneessa gluteenittoman, ettei tarvitse nälässä olla ja tietään varmasti, ettei syö jotain kiellettyä.

Näin ollen en myöskään osaa surra puuttuvaa keliakiakovausta, kun syöminen ei ole tullut yhtään sen kalliimmaksi. Ilahtunut olen nyt erityisesti siitä, että pitkään alakantissa ollut hemoglobiini on jälleen noussut entisiin lukemiin. Uskon tämän olevan gluteenittoman ansiota.

Kertaakaan en ole tämän vuoden aikana repsahtanut, sillä muistissa on ne kamalat vaivat.

Serbia – 28.3.2012 20:04

Marjatta, kiitos vastauksesta. Ehkäpä sujuu ihan yhtä hyvin myös Serbiassa. Haasteellisinta lienee se kielen ymmärtämättömyys...

Olen ollut nyt vuoden gluteenittomalla ja yllättäen esim. Milanossa oli helpompaa kuin Lontoossa. Milanossa oli esim. pastaa usein saatavana gluteenittomana ja siihen vaan sitten samaa pastakastiketta päälle kuin muillekin. Lontoossa piti monesti vääntää rautalangasta, mitä halusi syödä.

Serbia – 24.3.2012 14:15

Olen lähdössä Serbiaan työmatkalle ja kovasti kiinnostaisi tietää, kuinka gluteeniton onnistuu siellä? Saattaa tosin olla niin "eksoottinen" matkakohde, että liekö tietoa paljon?

Oman haasteensa tulee myös muodostamaan ruokalistat, jotka kuulemma ovat enimmäkseen serbiaksi.. Tulostin itselleni serbiankielisen tekstin, joka löytyi Keliakialiiton sivuilta. Voi sitten ainakin sitä näyttää ravintolassa.

Mutta jos siis jollain on kokemuksia, otan niitä kiitollisena vastaan :

Gluteeniherkkä(kö)? – 27.6.2011 23:20

Tarkoitin täysin viljattomalla siis ruokavaliota täysin ilman viljoja, en siis syö vehnää, ohraa ja ruista, mutta en myöskään kauraa, riisiä, maissia, hirssiä, tattaria yms. Eli minulla jäävät myös gluteenittomat tuotteet kauppaan. Vatsan toimintaan en tunnu tarvitsevan em. täysjyväjuttuja tai erityiskuituja, runsas kasvisten syönti riittää.

Tähän asti kun olen joskus näiden viimeisen vajaan 3 kk aikana syönyt jotain luontaisesti gluteenittomia, on vatsani mennyt niistäkin sekaisin. Käyttö on ollut satunnaista, muutaman kerran olen pyytänyt juhlissa gluteenittoman vaihtoehdon.

Tarkoitus onkin nyt pikkuhiljaa kokeilla noita erilaisia vaihtoehtoja yksi kerrallaan. Tänään söin ekan kerran riisiä aika reippaastikin riisipuurona ja toistaiseksi tuntuu olevan olo ihan ok. En tiedä alanko jossain vaiheessa syödä esim. gluteenitonta leipää, mutta työmatkoilla ja kokouksissa gluteenittoman vaihtoehdon olemassaolo helpottaa.

Nuo gluteeniviljat on poissuljettu minulta varmaankin loppuiän. Keliakia-diagnoosiahan en tule saamaan, koska aloitin dietin itse. Luulen, että minulla olisi edessä isäni tie, eli josain vaiheessa alkaisi näkymään suolinukassakin. Mutta toisaalta isäni kärsii nyt myös keliakian lisäksi vaikesta osteoporoosista, kun keliakia-diagnoosia odotettiin turhan kauan. Sekin motivoi minua jatkamaan syömistä keliaakikon tapaan, samoin kuin tämä mahtava olo kun ei koko elämä pyöri ripuloivan mahan ympärillä ;

Gluteeniherkkä(kö)? – 13.6.2011 13:31

Ai, luulin, että voi luottaa pelkkään lääkärin puhelimessa sanomaan lausuntoon... Täytynee kaivaa lausunnot esille.

Iho-oireita minulle ei ole. Oikeastaan vasta nyt kun olen täysin viljattomalla huomaan kuinka minulla ei ollutkaan stressivatsa, en saa viikottain vatsakramppeja joihin jouduin syömään Litalginia, vatsa ei ole koko ajan täynnä ilmaa yms. yms.

Gluteenittomat viljat odottavat testaamista yksitellen. Viime vkolla söin kokouksessa kaksi luontaisesti gluteenitonta karjalanpiirakkaa ja tuloksena oli kova ripuli.

Onko kukaan teistä keliaakikoista valinnut täysin viljattoman ruokavalion sen sijaan että käyttäisi gluteenittomia?

Gluteeniherkkä(kö)? – 8.6.2011 19:26

Hei!

Olen Kirsikka ja löysin juuri tämän glu.fi keskustelun. Olen kärsinyt kaikenlaisista vatsavaivoista tosi kauan (olen nyt 42v.) Isälläni on keliakia (löytyi 50v, kun oli ollut koko ikänsä "huonovatsainen" ja minulla on keliakialle altistava geeni sekä kilpirauhasen vajaatoiminta.

Ekan kerran minut tähystettiin muistaakseni n. 5 vuotta sitten ja tulos oli puhdas, toisen kerran 2 vuotta sitten ja sama tulos. Vasta-ainekokeet otettiin viimeksi 2 kuukautta sitten ja ne olivat negatiiviset. Mutta, viljoja en vaan pysty enää syömään.

Aina olen ollut sellainen, että maha turpoaa iltaa kohti tosi paljon ja ripuloin todella usein. Toisaalta olen joskus ajatellut, että kyseessä on myös jonkinlaista stressivatsaa, kun loma-ajat ovat parempia kuin työkaudet. Tämä talvi meni kohtalaisesti, en siis ripuloinut päivittäin, kunnes 3 kuukautta sitten se alkoi. Palasin työmatkalta ulkomailta ja ripuloin päivittäin jopa vesiripuliin saakka 3 viikkoa. Kaikki vatsapöpöt testattiin kun oli ollut ulkomailla, mutta mitään ei löytynyt.

Lopulta poistin kaikki viljat ruokavaliosta ja muutamassa päivässä vatsa rauhoittui ja nyt olen elänyt viljattomalla nämä 2 kuukautta ja terveempänä kuin koskaan! Samalla aloitin ns. karppauksen, koska se tuntui parhaalta vaihtoehdolta, kun en syö edes gluteenittomia viljoja toistaiseksi. Olen myös nyt koko ajan ollut töissä, joten ei vatsani taida ollakaan stressistä kipeä...

Kelikia-diagnoosia tuskin enää saankaan, kun viljat ovat jääneet pois lopullisesti. En pysty kuvittelemaan vaihtoehtoa, että altistaisin itseni enää niille. Toisaalta myös kaksi "tuloksetonta" tähystystä olivat painajaismaisia kokemuksia henkilölle, jonka kurkkurefleksi on lääkärin sanojen mukaan "herkin mitä on nahnyt".

Onko täällä muita gluteeniherkkiä, joilla ei ole keliakia-diagnoosia?