Dumle

Pirkka gluteeniton jauho – 9.9.2010 16:12

Kyllä, se on gluteentonta, mutta ei luontaisesti gluteenitonta! jos joudut olemaan luontaisesti gluteenittomalla deetillä älä silloin ko. tuotetta käytä. (Vehnätärkkelyshän on siis vehnää, josta on poistettu gluteeni. "Tavalliselle" keliaakikolle tämä käy mutta luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle se ei käy.)

Kokemuksia Amicasta – 9.9.2010 16:05

Hei Ninni!

Itse opiskelin kolme vuotta lähihoitajakoulussa, ja koulussamme oli amica-ravintola jossa tuli käytyä lähes päivittäin syömässä. Itse sain hyvin gluteenitonta ruokaa, ja keittiöhenkilökunta oppi tuntemaan minut jo kasvoilta tuona aikana. Joskus kun olin vahingossa ottanut jotain sopimatonta, he saattvoivat huikata että vaihdetaanpa tuo sun annos. Itselleni siis jäi myönteinen kokemus amica-ravintolan gluteenittomuudesta, MUTTA, se varmasti riippuu paljon amican henkilökunnasta, miten tarkkoja he ovat. Voi siis hyvinkin olla suuriakin paikkakohtaisia eroja.

Kesä ja jäätelökioskit – 28.6.2010 14:28

Tampereen keskustorin laidalla, raatihuoneen vieressä olevasta kojusta saa ainakin gluteenittomia vohveleita jätskeihin

Mukavia tilanteita – 18.6.2010 22:15

Tamperelaisten perinteinen herkkuruoka on mustamakkara, joka tehdään rukiista ja verestä. Ja se on hyvää vakka näyttää pahalta.

Niimpä olin onneni kukkuloila, kun kerran Prisman lämmintiskissä oli merkintä: gluteentonta mustaamakkaraa. Totta kai oli pakko saada sitä heti, glut. versio oli tehty riisistä, ja mieheni maistaessa sanoi että maistuu samalta kuin "oikea". Olin niin mielissäni!

Mieleen on myös jäänyt lukuisilta reissuilta ne hetket, kun huoltoasemalle pysähdytty tauolle, ja sieltä on löytynyt muutakin sopivaa syötävää kun se iän ikuinen daim-kakku. Monta riemullista hetkeä tullu, kun löytäny jotain mitä ei oo ennen saanu

Tarviin tukea!!! – 18.6.2010 21:59

Ensinnäkin sanoisin Ninnille ja muille juuri keliakiaan sairastuneille: taudin kanssa oppii elämään ajan kanssa. Itselläni oli toisaalta "onni", että sairaus todettiin jo lapsena, lienee ollut helpompi tottua. äidille oli kova paikka kun veljen kanssa saatiin diagnoosi keliakiasta, olimmehan peruskoulun ensimmäisillä luokulla.

Nykyään jo irttarihllyllä muistaa ulkoa mikä sopii ja mikä ei

Oma kouluaika ja kotitalouden tunnit opettivat minulle yhden faktan: kaikkea voi soveltaa gluteenittomaksi. Ihan kaikkea. kotitaloudenunneilla toteutin kaiken mitä muutkin teki, mutta minulle sopivana vaihtoehtona. Aluksi on paljon kokeilua ja sopeutumista. Perusasia on, että gluteenittomista taikinoista (lue pulla ja sämpylätaikinat) ei saa samnalaista kuin tavallisesta taikinasta. Siksi "sitkoton" taikina joka tarttuu käsiin on käsiteltävä joko jauhotuiin käsin tai, mitä itse käytän paljon, ruokaöljyllä kostutetut kädet. Öljy antaa samalla kauniin pinnat pulliin ja sämpylöihin.

Mieheni kanssa eläessäni (hänellä ei ole keliakiaa) tuuanlaitto sujuu vaivattmasti. Jos teen vaikka lihapullia, ten ne glut.korppujauhoihin. Suurin osa arkiruuista on jo muutenkin gluteenittomia. Oikeastaan makaroniruuat ovat ainoita, joita teen aina kahta lajia. Tai vaikka makaronia ja juhelihakastiketta -> kastike yhteinen, makaronit oman. samon lasagne -> teen yhteisen jauheliha- ja valkokastikkeet, mutta pinoan eri vuokiin lasagnelevyt ja lisään kastikkeen molempiin.

Tässä joitain vinkkejä

Gluteenitonta Tampereella? – 18.6.2010 21:45

Kotikaupungista näköjään löytyy semmosiaki paikkoja, mitä ei oo tullu ennen testattua! Etenki toi Tivoli kuulostaa hyvältä!

Napoli on kyllä munkin suosikkipitsapaikka. Vaikka Kotipitsastakin saa gluteenitonta, hakkaa napoli sen mennen tullen ja palatessa sekä hinnassa että laadussa.

Jos haluaa napolista pitsaa jonottamatta, kannattaa mennä suoraan napolin nettisivuille ( http://www.pizzerianapoli.net/ ) Siellä on kaikki 100 pitsaa, ja ne voi sivuilta löytyvästä numerosta tilata etukäteen, ja noutaa :P Lukuisia pitsapaikkoja on tullu testattua, ja Napoli on ehdottomasti monipuolisin ja laadukkain, ja lisäksi siellä on kohtuu hinnat.

Keliakia2010-messut – 18.6.2010 21:31

Kävin messuilla ensimmäistä kertaa, vaikka keliakia on ollut kaverina viidentoista vuoden ajan. Muutaman vuoden oon niistä vasta tiennykki, mutta nyt kerkesin mukaan. Onneks järjestettiin kotipaikkakunalla

Oli ihan mahtava kokemus! Mä oon vieläki nii mielissäni, sai kuljeskella ja maistella ja haistella. Jotain semmmosta mitä ei oo muualla kokenu. Ens vuonna uudestaan!