Selvitys: Keliakia aiheuttaa 68 e/kk kustannuksia

Piditkö sisällöstä? Jaa se myös ystävillesi!
<< Alkuun < Edelliset
Seuraavat > Loppuun >>
  • Jezu  Ylläpitäjä15.3.2014 22:43

    Keliakialiitto ja Tampereen ammattikorkeakoulu selvittivät jälleen kuinka paljon kalliimpaa elo keliaakikkona on. Keliakia aiheuttaa 68 euron lisäkustannukset kuukausittain.

    Keliakialiitto: Gluteeniton ruokavalio aiheuttaa keliaakikolle ylimääräisiä kustannuksia 68 euroa kuussa

    Hintaselvitys: Gluteenittomien tuotteiden hintaselvitys ja keliaakikon ylimääräiset kustannukset 2014

    Keliaakikko vm. -07 / Celiac since -07

  • Rupert 74 viestejä16.3.2014 17:24

    Olisi mielenkiintoista tietää, miten hyvin tuollainen laskennallinen "keskimäärin" tyyppinen tutkimus vastaa todellisuutta. Harva kuitenkaan syö juuri suositusten mukaan. Toisekseen hieman ihmettelen, miten Keliakialiitto päästää julkisuuten lukemat, joissa ei ole huomioitu millään tavalla ravintolasyömistä ja kotona kahden eri ruuan laittamisesta syntyviä lisäkustannuksia. Esim. 20-30 vuotiailla pari pizzaa kuussa ei ole mitenkään epänormaalia ja jos taviksilla se tarkoittaa sitä reilusti alle kympin turkkilaisten tekemää pizzaa alkavat keliaakikkojen pizzojen hinnat laatupizzerioissa pitkästi kympin toiselta puolelta. Sama juttu kahviloissa, taviksille valikoima ja hintahaitari on aika laaja, mutta keliaakikolle on yleensä se iänikuinen Dajm-kakku, yksi pala koko pakastekakun hinnalla.
    Palkkaisivat jonkun Autoliitosta tekemään tutkimuksen. Ne ovat saaneet sen verran tähtitieteellisiä kuluja oman auton käytölle, että varmaan saisivat helposti keliaakikon kuukausikulutkin hilattua parin sadan paremmalle puolelle.
    Toisaalta sellainenkin tutkimus olisi kiva nähdä, jossa tutkittaisiin, miten keliaakikon ruokatottumukset muuttuisivat jos kela-korvaus olisikin vaikkapa sen 200 euroa kuussa. Söisikö laadukkaammin ja monipuolisemmin, vai sortuisiko herkutteluun ja miten paljon nimenomaan suomalaiset leipomot ja konditoriat hyötyisivät keliaakikkojen lisääntyneestä ostovoimasta.

  • Mainos

  • Tallulah 476 viestejä17.3.2014 14:55

    Mitä ihmettä ihmiset syövät jos tuollainen summa on keskimääräinen?? Itse jään plussalle jo nykyiselläkin korvauksella, vaikka juuri mitään en leivo itse.
    Ravintolassa syöminen nyt yleensä on saman hintaista keliaakikoille kuin muillekin ja sen lisäksi täysin vapaaehtoista, joten en itsekään sitä laskisi kustannuksiin mukaan.

  • Rupert 74 viestejä17.3.2014 22:31

    Tallulah, voisiko olla niin, että olet 80-luvulla diagnoosin saatuasi tottunut siihen, että gluteenittomia tuotteita ei juuri ole tarjolla ja siten olet olosuhteiden pakosta aikoinaan muokannut ruokailutottumuksiasi sellaiseksi, että et juurikaan käytä gluteenittomia viljatuotteita tai muuten vaan olet pieniruokainen? Toisekseen 80-luvulla vallitsi muutenkin erilainen ruokakulttuuri, jossa mm. keitetty peruna oli vielä kova sana. Nykyinen pullamössösukupolvi, jota itsekin jossain määrin edustan, sen sijaan on kasvanut pienestä pitäen kiinni pastaan, pizzaan, hampurilaisiin, täytettyihin voileipiin jne. ja kun nykyään niille kaikille on olemassa siedettävän makuisia ja liki inhimimillisen hintaisia gluteenittomia vaihtoehtoja, kynnys niistä luopumiseen ja korvaamiseen vaikkapa perunalla ja hedelmillä on luonnollisesti korkeampi kuin 80-luvulla ja siten kulutusmäärät ovat sinun näkökulmasta katsottuna käsittämättömän korkeita. Vai olenko täysin väärässä?

    Vastaavasti nyky-yhteiskunnassa sattuu olemaan tapana käydä henkilöstä riippuen muutamasta kerrasta vuodessa muutamaan kertaan viikossa ravintolassa ja miksi keliaakikon pitäisi toimia yhtään eri lailla? Se on totta, että ei yksittäinen ravintola-annos maksa keliaakikolle yhtään sen enempää kuin terveellekään, jollei joidenkin ravintoloiden perimiä lisämaksuja gluteenittomasta pizzapohjasta tai pastasta oteta huomioon. Mutta sen sijaan keliakia vaikuttaa siihen, missä ravintolassa syöt. Ennen diagnoosia esimerkiksi omalla kohdallani oli tavallista syödä lauantain kauppareissulla joku viiden euron pitakebab tai Ikean lihapulla-annos, mutta keliakian myötä nuo halpisvaihtoehdot ovat pois pelistä ja sen sijaan usein tuleekin päädyttyä oikeaan ravintolaan ja siellä se 20-30 euron annos tarkoittaakin sitten sitä, että siinä meni sen kuukauden Kela-korvaus kerralla. Ja kun käytännön kannalta helpointa on, että koko perhe syö samassa paikassa, niin samalla meneekin oikeastaan usemman kuukauden Kela-korvaus. Ehkä sitä nyt ei sentään voi toivoa, että Kela korvaisi terveiden perheenjäsentenkin ruokakulut, mutta joka tapauksessa ei mielestäni voi väittää, etteikö keliakia aiheuttaisi ravintolassa mitään ylimääräisiä lisäkustannuksia ja siten sekin pitäisi jotenkin huomioida korvausta laskettaessa. Eihän astmaatikollekaan sanota, että lopeta se hiihtoharrastus ja ala pelaamaan shakkia, vaan sen sijaan lyödään nenän eteen tehokkaammat ja kallimmat Kela-korvatut lääkkeet, jotta astmaatikko voi jatkaa mahdollisimman normaalia elämää. Ideaaliyhteiskunnassa ruokavaliokorvaus perustuisi toteutuneisiin kuluihin tiettyyn kattoon asti, joka riippuisi jossain määrin sukupuolesta, koosta, asuinpaikasta ja ammatista, mutta ei sitä kuittirumbaa kukaan jaksaisi. Täytyy vain toivoa, että kiinteä kaikille saman suuruinen korvaus olisi määritetty mahdollisimman kattavasti ja sen verran isoksi, että suurin osa keliaakikoista pystyisi syömään ja elämään mahdollisimman samankaltaisesti kuin oma terve verrokkiryhmänsä ilman tarvetta jatkuvaan pennin venytykseen. Jos se sitten jonkun kohdalla tarkoittaisi ylenmääräistä rahantuloa, niin mikäpä estää lahjoittamasta yli jäävää osaa vaikkapa keliakiatutkimukseen...

  • Jezu  Ylläpitäjä17.3.2014 23:15

    Rupert kirjoitti:
    Tallulah, voisiko olla niin, että olet 80-luvulla diagnoosin saatuasi tottunut siihen, että gluteenittomia tuotteita ei juuri ole tarjolla ja siten olet olosuhteiden pakosta aikoinaan muokannut ruokailutottumuksiasi sellaiseksi, että et juurikaan käytä gluteenittomia viljatuotteita tai muuten vaan olet pieniruokainen? Toisekseen 80-luvulla vallitsi muutenkin erilainen ruokakulttuuri, jossa mm. keitetty peruna oli vielä kova sana. Nykyinen pullamössösukupolvi, jota itsekin jossain määrin edustan, sen sijaan on kasvanut pienestä pitäen kiinni pastaan, pizzaan, hampurilaisiin, täytettyihin voileipiin jne. ja kun nykyään niille kaikille on olemassa siedettävän makuisia ja liki inhimimillisen hintaisia gluteenittomia vaihtoehtoja, kynnys niistä luopumiseen ja korvaamiseen vaikkapa perunalla ja hedelmillä on luonnollisesti korkeampi kuin 80-luvulla ja siten kulutusmäärät ovat sinun näkökulmasta katsottuna käsittämättömän korkeita. Vai olenko täysin väärässä?

    Vastaavasti nyky-yhteiskunnassa sattuu olemaan tapana käydä henkilöstä riippuen muutamasta kerrasta vuodessa muutamaan kertaan viikossa ravintolassa ja miksi keliaakikon pitäisi toimia yhtään eri lailla? Se on totta, että ei yksittäinen ravintola-annos maksa keliaakikolle yhtään sen enempää kuin terveellekään, jollei joidenkin ravintoloiden perimiä lisämaksuja gluteenittomasta pizzapohjasta tai pastasta oteta huomioon. Mutta sen sijaan keliakia vaikuttaa siihen, missä ravintolassa syöt. Ennen diagnoosia esimerkiksi omalla kohdallani oli tavallista syödä lauantain kauppareissulla joku viiden euron pitakebab tai Ikean lihapulla-annos, mutta keliakian myötä nuo halpisvaihtoehdot ovat pois pelistä ja sen sijaan usein tuleekin päädyttyä oikeaan ravintolaan ja siellä se 20-30 euron annos tarkoittaakin sitten sitä, että siinä meni sen kuukauden Kela-korvaus kerralla. Ja kun käytännön kannalta helpointa on, että koko perhe syö samassa paikassa, niin samalla meneekin oikeastaan usemman kuukauden Kela-korvaus. Ehkä sitä nyt ei sentään voi toivoa, että Kela korvaisi terveiden perheenjäsentenkin ruokakulut, mutta joka tapauksessa ei mielestäni voi väittää, etteikö keliakia aiheuttaisi ravintolassa mitään ylimääräisiä lisäkustannuksia ja siten sekin pitäisi jotenkin huomioida korvausta laskettaessa. Eihän astmaatikollekaan sanota, että lopeta se hiihtoharrastus ja ala pelaamaan shakkia, vaan sen sijaan lyödään nenän eteen tehokkaammat ja kallimmat Kela-korvatut lääkkeet, jotta astmaatikko voi jatkaa mahdollisimman normaalia elämää. Ideaaliyhteiskunnassa ruokavaliokorvaus perustuisi toteutuneisiin kuluihin tiettyyn kattoon asti, joka riippuisi jossain määrin sukupuolesta, koosta, asuinpaikasta ja ammatista, mutta ei sitä kuittirumbaa kukaan jaksaisi. Täytyy vain toivoa, että kiinteä kaikille saman suuruinen korvaus olisi määritetty mahdollisimman kattavasti ja sen verran isoksi, että suurin osa keliaakikoista pystyisi syömään ja elämään mahdollisimman samankaltaisesti kuin oma terve verrokkiryhmänsä ilman tarvetta jatkuvaan pennin venytykseen. Jos se sitten jonkun kohdalla tarkoittaisi ylenmääräistä rahantuloa, niin mikäpä estää lahjoittamasta yli jäävää osaa vaikkapa keliakiatutkimukseen...

    Hyvä kirjoitus. Tuo ravintolaesimerkki on erittäin osuva. Pätee myös matkoilla: yleensä varmasti gluteenitonta tarjoavat ravintolat ovat kalliimpia kuin ne katukojut mistä kaverit ostavat bretzelinsä. Barcelonan reissulla eksyin ravintolaan jota paikallinen keliakiayhdistys suositteli - kyseessä oli yhden Michelin-tähden paikka (selvisi toki vasta laskua maksaessa). Toki aina voi syödä banaania, mutta sekin alkaa jossain vaiheessa tökkiä.

    Useimmiten myös halvemmat X-tra yms. tuotesarjat eivät sisällä gluteeniton-leimoja ja usein tärkkelykset on merkitty vain tärkkelyksenä kun kalliimmassa tuotteessa kerrotaan myös tärkkelyksen raaka-aine. Vehnätärkkelystä sietämättömät eivät voi ostaa tällaisia tuotteita. Katsokaapa vaikka ranskalaisia perunoita tai sipsejä - Oolannin ja Taffelin tuotteet ovat merkittävästi kalliimpia, mutta gluteenittomia.

    Keliaakikko vm. -07 / Celiac since -07

  • Tallulah 476 viestejä18.3.2014 08:21

    Rupert, kyllä olet väärässä. 80-luvulla nimittäin söin todella paljon leipää, samoin vielä 90-luvullakin. Enkä syö paljoa perunaakaan, siihen taisin lapsuudessa saada yliannostuksen kun sitä kotona oli lähes joka päivä...

    Itse en ole koskaan törmännyt missään maassa ravintolaan josta ei saisi gluteenitonta ruokaa, ja mulla on myös muita isoja ruokarajoitteita. Omalla kohdallani ikä on vaikuttanut siihen että halpisravintolat ei kiinnosta, sillä ei ole mitään tekemistä keliakian kanssa. Omilla kavereillani on käynyt samoin ihan ilman keliakiaakin. Gluteenittomia halpisvaihtoehtoja löytyy myös (kuten Hese ja Mäkkäri mm.), joten ei se kuulu yhteiskunnan kustantaa jos itse valitsee 30 e:n ruoka-annoksen ja paremman ravintolan. Väitän siis edelleen että ravintolassa syömistä ei korvaukseen kuulu laskea millään tavalla.

    Edelleen ihmettelen että mitä kummaa ne ihmiset syö jos tuo summa on keskimääräinen! Itse lähtisin summan korottamisen sijaan ajamaan korvausta vilja-allergikoille.

  • Mara 14 viestejä18.3.2014 10:17

    Ne keliakialiiton hinnat lasketaan virallisten ravintosuositusten mukaan ja tällöin hinta eroksi muodostuu tuo 68,-. Se ei ole kuukauden ruokalasku vaan ero normaaliin ruokaan.
    Kyllä keliaakikko pystyy syömään jopa alle normaalien ruokailukustannusten, kun jättää kaikki gluteenittomat ostamatta.
    Tuo laskelma ei myöskään ota ihmisten kokoa huomioon. Pieni kevyttä työtä tekevä keliaakikko pääsee kuukauden ruokalaskussa varmasti halvemmalla kuin iso raskasta työtä tekevä ei keliaakikko mies, mutta jos kokoero onkin toisin päin 68,- ei riitä mihinkään.

<< Alkuun < Edelliset
Seuraavat > Loppuun >>

Tule mukaan keliaakikoiden omaan yhteisöön Glu.fi:hin – täysin ilmaiseksi!

Piditkö sisällöstä? Jaa se myös ystävillesi!

Osallistu keskusteluun

Eniten luetut keskustelut alueella

Huomaa, että kuka tahansa voi lisätä palveluun millaista sisältöä tahansa. Myöskään kaikki mainoksissa olevat tuotteet eivät ole gluteenittomia. Ylläpitäjä ei voi vastata sisällön oikeellisuudesta ja olet aina itse vastuussa siitä mitä suuhusi laitat. Jos huomaat ilkivaltaa tai gluteenipitoisia sisältöjä, ilmoita siitä ylläpitäjälle.

©2024 Glu.fi
Tietoa palvelustaUutisetKäyttöehdotKerro kaverilleOhjeet ja säännötIn englishLähetä palautettaSähkönsäästö ‐ Made ❤ Helsinki ‐ 0,01s