anka 7 viestejä – 3.2.2009 23:53
Onko täällä muita täysin oireettomia keliaakikkoja? Miten teillä on onnistunut itsenne motivoiminen noudattamaan tarkkaa ruokavaliota? Sattuuko retkahduksia?
Itselläni todettiin keliakia "sukulaisseulonnassa" syksyllä 2006, mutta lähdin alkuvuodesta 2007 vuodeksi ulkomaille, enkä siellä jaksanut vaikeuttaa elämääni miettimällä kaikkea suuhun pantavaa, vaan elin lähestulkoon normaaliruokavaliolla ilman oireita. Palattuani Suomeen aloitin ruokavalion noudattamisen, mutta kyllä tässä on välillä tullut repsahduksiakin, etenkin ulkomaan matkojen yhteydessä. Olen kyllä onnellinen siitä, etten ole joutunut kärsimään oireista, mutta kuvittelisin, että oireellisilla keliaakikoilla on helpompi motivoitua tarkkailemaan syömisiään.
Lisäksi kysyisin mielipidettänne seuraavaan. Lääkäri, joka totesi keliakiani sanoi, ettei näe ongelmaa siinä, jos joskus syönkin gluteenipitoista ruokaa (viittasi esim. ulkomaanvuoteni mahdollisiin grillijuhliin). Keliaakikkosukulaiseni on kuitenkin kauhuissaan saamastani ohjeesta ja sanoo, että leivänmurukin on liikaa. Tässä uskossa itsekin olin aiemmin ollut. Onko kellään tietoa, voiko lääkärini olla oikeassa?
Jezu Ylläpitäjä – 4.2.2009 11:31
anka kirjoitti:
Itse en jättäisi matkustelematta sen takia, että joudun uhraamaan hieman enemmän aikaa matkan valmisteluun ja ruoan hankintaan paikan päällä.anka kirjoitti:
Keliaakikko vm. -07 / Celiac since -07
Kari 364 viestejä – 4.2.2009 13:04
Minä taidan kuulua niihin oireettomiin. Tai onko sitten oire alhainen hemoglobiini... Verta luovuttaessa tyypillinen mittaus oli 130-132, joskus jopa yli 135. Kohonnut arvo yleensä edelsi bumerangia, ja rautatablettien syöntiä. Se nosti arvon riittäväksi. Verestäni ollaan kiinnostuneita koska ryhmä on harvinainen O Rh-. Lopullinen keliakian löytöni meni sitä rataa, että ens löytyi osteoporoosi eli luukato selkärangasta ristiselän alueelta. Se johti laajaan verikoekartoitukseen, mentiin oikein kunnolla "kaivamalla" mikä miestä riivaa. Lopulta vatsatähystys vahvisti yksiselitteisesti keliakian. Mulle kyllä lääkärin sanoma oli hyvin selkeä: gluteeni on kiellettyjen listalla. Työni puolesta välillä joudun illastamaan useinkin, mutta silloinkin hakeudun gluteenittomaan. Kyllä olut-alennusmyynnit jäi historiaan. Pyrin noudattamaan dieettiä kaikkien suositusten mukaan, mutta onhan sentään gluteenittomia oluita, ei siinäkään mielessä "henki mene". Itse asiassa Koffin ykköstä tai Kotka-olutta voi gluteenittomina ottaa. Eikä sitä loppujen lopuksi viitsi yhtä tai kahta enempää nauttia, olen opetellut tuossa suhteessa kohtuulliseksi. Ennen ei hetikään aina ollut Suosittelen pitäytymistä dieetissä, se on kropalle eduksi. Loppujen lopuksi enempi minua arveluttaa lähteä tietoisesti leikkimään luukadon kanssa. Selän pettäminen ja ryhdin pettäminen on kuitenkin ylivoimaisesti huonompi juttu kuin tietoinen lipsuminen. Vahinkoja voi tietenkin sattua etenkin reissatessa, mutta ystävän neuvo : Älä tee sitä tietoisesti. Mulla ainakin on ihan hyvä olo, taustalla vain tieto keliakiasta
Olin tänään läheisen ala-asteen siis koulu tapahtumassa. Thaimaalainen rouva tarjoili riisikääröja, vihannesta ja jauhelihaa, kaikki gluteenitonta. Oli hyvä lounas.
Glut-mies 3 viestejä – 4.2.2009 13:09
Yksi ("perinteisten" oireiden mukaan) oireeton keliaakikko ilmoittautuu. Närästyksen takia myös minä lääkäriin menin ja laktoosikokeiden yms kautta päätyivät keliakiaan. En sit tiiä aiheuttaako keliakia närästystä kun melkein kokonaan on jäänyt pois gluteenittoman ruokavalion myötä.
Minullekin sanottiin sairaalassa että silloin tällöin voisi syödä vähän gluteenia, mutta kun seuraavaksi kysyin että kuinka pieni määrä gluteenia tuhoaa nukan niin vastaus oli että leivänmurukin riittää 
Eli ota siitä sitten selvää. No tämä ravintoterapeutti kyllä oli niin pihalla aiheesta että hyvää päivää! Viisain taitaa olla kun pitää gluteenittoman ruokavalion vaikka kuinka tekis mieli jotain gluteenia sisältävää.
Suviih 629 viestejä – 4.2.2009 14:46
Näihin oireettomiin en kuulu, vatsa ja vaaka kyllä kertovat jos ruokavalio on päässyt pettämään. Itselleni lääkäri kuitenkin sanoi, että gluteenittoman ruokavalion noudattaminen on ehdoton juttu jos haluaa pysyä terveenä. Taisi mainita jotain että ruokavalion petettyä ja suolistonukan tuhouduttua menee jopa kuukausia ennen kuin elimistö palautuu täysin normaaliin olotilaan (eli uusi nukka kehittyy ja ravinto imeytyy normaalisti).Gluteenittomia leivontaohjeita: http://www.gluteenitontaleivontaa.fi
Blogin Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/gluteenitontaleivontaa
Ikinuori 1 viesti – 4.2.2009 16:15
anka kirjoitti:
Kari 364 viestejä – 4.2.2009 16:31
Tuossa tuli hyvä pointti. Pyrin pitämään hyvinkin ehdottomasti kiinni gluteenittomuudesta, mutta kun... Marketissa tuotetekstit tuntuu jatkuvasti käyvän pienemmäksi. Optiikka oltava aika terävää, jotta niistä välillä pystyy lukemaan. Se keliakia-merkki ei olisi ollenkaan hullumpi useammin käytettynä.
Olin tänään läheisen ala-asteen siis koulu tapahtumassa. Thaimaalainen rouva tarjoili riisikääröja, vihannesta ja jauhelihaa, kaikki gluteenitonta. Oli hyvä lounas.
milla 412 viestejä – 5.2.2009 05:32
Mulla se keliakia on ollut oireettomana kuulemma vuosia. Siksi laski hb tietämättä ja todella hitaas niin alas että jouduin sairaalaan. 
Mutta sitten ilmestykin oireet ja nyt kyllä noudattanut niin hyvin gluteenittomnuutta kuin vain on osannut. Siihen opetellen kokoajan lisää . 
Neulanen 5 viestejä – 5.2.2009 12:11
Miehelleni todettiin ihokeliakia viisi vuotta sitten. Hänellä on aina ollut vatsa- ja iho-oireita lapsuudesta saakka. Onneksi omalääkärimme halusi selvittää mistä nämä oireet johtuvat ja aika pian lähetti vatsatähystykseen, josta oikea diagnoosi löytyi.
Meillä on kolme lasta. Nuorimmainen lapsemme alkoi valittaa vatsakipuja ollessaan 6 vuotias. Vein hänet samalle omalääkärillemme ja hänet tutkittiin. Ei keliakiaa, mutta laktoosi löytyi. Ajattelin, että haluan, että muutkin lapset tutkitaan.
Olin keskimmäisen lapsen kanssa lääkärissä sairaalassa ja pyysin, että tehdään verikoe keliakian tutkimiseksi samalla kun muitakin verikokeita otetaan. Lääkäri oli vastaan, ei tutkita kun ei ole oireitakaan. Olin lukenut kaiken mahdollisin keliakiasta kun mieheni" sairastui"
ja olin alkanut epäillä keliakiaa kahden vanhemman lapseni kohdalla huonon pituuskasvun takia. Vetosin tähän ja lääkäri suostui. Tyttö tutkittiin ja diagnoosiksi varmistui keliakia.
Lääkäti sanoi, että oli hyvä kun osasin pitää pintani ja vaatia tutkimuksia.
Vanhin lapseni pääsi heti tutkimuksiin. Hänellekin diagnoosi oli keliakia.
Kummalakkaan ei ollut minkäänlaisia vatsaoireita tai iho-oireita, mutta ilmeisesti keliakia ollut piilevänä jo vuosia.
Kun ruokavalio saatiin kuntoon, molemmat kasvoivat pituutta
tyttö 10 cm ja poika 15 cm vuodessa.
Suviih 629 viestejä – 5.2.2009 16:14
Gluteenittomia leivontaohjeita: http://www.gluteenitontaleivontaa.fi
Blogin Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/gluteenitontaleivontaa
mankeli 14 viestejä – 5.2.2009 18:05
Itselläni keliakiaa huomattiin alkaa epäillä migreenin kautta ollessani yläasteella. Vatsa- tai muita oireita minulla ei juurikaan ollut, niitä ilmaantui vasta dieettiä noudattaessa.
Tuntuu hieman oudoilta nämä lääkäreiden ristiriitaiset kommentit keliakian hoidosta! Itse en kyllä lähtisi riskeeraamaan nukkiaini, vaikka varsinaisia oireita ei ilmenisikään. Eikös se pahin tuho tapahdu suolistossa, riippumatta siitä aiheutuuko kipuja tms. vai ei. Olen itsekin kuullut terveydenhoidon ammattilaisen suusta että "no eikös sitä nyt pikkusen KESTÄ syödä, jos ei vatsakaan mene sekaisin" :0
Onko muuten kenelläkään tietoa voiko tavallinen keliakia muuttua ihokeliakiaksi matkan varrella (tai toisinpäin)?
anka 7 viestejä – 5.2.2009 20:00
Kiitos kaikille vastauksista.
Kaikilla tuntuu kuitenkin olleen joku oire (närästys, huono hemoglobiini, osteoporoosi tms), joka sai hakeutumaan lääkäriin ja jonka kautta sitten lopulta päädyttiin diagnoosiin. Itse en kuitenkaan ole kärsinyt ainoastakaan oireesta, vaikka kuinka miettisin läpi kaikki epätyypillisemmätkin oireet. Tulin tutkituksikin erään tieteellisen tutkimuksen yhteydessä, eikä minulla siis ollut mitään ongelmaa, jonka vuoksi olisin hakeutunut lääkäriin. En myöskään ole havainnut fyysisessä tai psyykkisessä olotilassani mitään eroa kun olen noudattanut ruokavaliota vs. kun en sitä ole noudattanut. Tämän vuoksi kaikki tämä ruokasählinki kai tuntuu niin turhauttavalta.
Aika vähän olen löytänyt tietoutta täysin oireettomasta keliakiasta, mutta sen perusteella, mitä olen lukenut, minulle on syntynyt sellainen mielikuva, ettei ruokavalion noudattamisen hyödystä sellaisessa tilanteessa ole oikeastaan mitään näyttöä (joskaan ei kai paljon tutkimustakaan). Sitä kuitenkin suositellaan ainakin toistaiseksi. Joten kaipa sitä täytyy vaan noudattaa ja odottaa toiveikkaasti, että tutkimus joskus tuottaisi muunlaisen suosituksen.
Safir 4 viestejä – 7.2.2009 14:13
anka.
Minulla on osapuilleen sama tilanne kuin sinulla. Ei oireita. (Mitä nyt suolinukka oli toteamishetkellä täydellisesti pois.) Olen ollut nyt 2½ v. glut. ruokavaliolla, eikä mikään ole tuntunut muuttuvan.
Alkuun oli vaikea asennoitua sairauteen, kun olin tosiaan "terve" sen toteamiseen asti ja sitten vain yhtäkkiä oli asennoiduttava hankalaan ruokavalioon... Mutta olen tarkka ruokavaliossani, en suhtaudu siihen välinpitämättömästi.
milla 412 viestejä – 7.2.2009 17:46
safir : Eikö minkäänlaista muutosta olossa tai jaksamisessakaan ?
Itselläni tosiaan ei muuta oiretta ollut kuin se hb:n tippuminen hitaasti mutta rajusti, alko olla väsy ym heikko olo. Nyt vasta tosiaan ne vatsaoireet , jos tulee syötyä vahingossa jotain väärää. Mutta olo on aivan toinen kuin ennen keliakin löytämistä jaksaa vaikka kuinka.
Kari 364 viestejä – 9.2.2009 14:07
anka ja safir, olette ilmeisen samanlaisilla lähes oireettomilla "oireilla", kuin minäkin. Tarkkaan ruokavalioon olen pyrkinyt. Lauantaina kävi mm. pieni vahinko kun naapurin kanssa grillailtiin. meni siinä lohen kanssa valkkariakin. Kastikkeena oli vahingossa vehnäsuurusta. En sitä tiennyt kun ei kukaan muukaan huomannut. Ei kyllä kroppakaan huomauttanut. Hyvä toisaalta. Senkin jälkeen on monesti mietityttänyt, miten teoreettisen taudin kanssa ollaan tekemisissä.. Toisaalta kuukauden kuluttua tulee verikoekontrolli, jossa kuvittelisi vasta-aine jonkin verran tai oleellisesti laskeneen. Saapi nähdä. Dieetistä ei kuitenkaan lipsu. Tosin siihen alkaa jo perhekin tottua, että tiettyjen sääntöjen mukaan mentävä. Ei se oikeastaan enää rasita. Paitsi, ai niin, entinen 72 kg on nyt 78 kg. Jokin aineenvaihdunnan imeytyminen on ihan uutta luokkaa..
Olin tänään läheisen ala-asteen siis koulu tapahtumassa. Thaimaalainen rouva tarjoili riisikääröja, vihannesta ja jauhelihaa, kaikki gluteenitonta. Oli hyvä lounas.
Safir 4 viestejä – 23.2.2009 06:59
milla. Ei tosiaankaan mitään muutosta olossa tai jaksamisessa.
Lala 11 viestejä – 23.2.2009 11:51
Minulla on myös oireeton keliakia. Se todettiin vahingossa verikokeiden perusteella kohta 12 vuotta sitten, kun minulta tutkittiin reumaa. Tähystys sitten varmisti diagnoosin. Kävin tuolloin useaan otteeseen TAYS:ssa tutkimuksissa ja diagnoosin jälkeen minut ohjattiin lastenlääkärille, joka on tutkinut keliakiaa valtavan paljon. Hänen ohjeensa mukaan niitä vahinkoja sattuu joka tapauksessa jokaiselle, joten jos kerran vuodessa tai kahdessa esim. ulkomaanmatkan yhteydessä haluan syödä jotain gluteenia sisältävää, niin se on ihan hyväksyttävää (mutta tietenkin jokaisen oma valinta). Tämän ohjeen kanssa olen siis elänyt ja myönnän, että on todella turhauttavaa, kun niillä kerroilla, kun olen gluteenia nauttinut, en ole saanut mitään oireita. Arjen rutiinien säilyttäminen vaatii todellista itsekuria. Mutta koska olen aikuinen ihminen, otan itse vastuun tekemisistäni, enkä voi kannustaa muita keliaakikkoja toimimaan samoin kuin minä.
Pulla 267 viestejä – 23.2.2009 19:02
Ihmettelen sitä, mistä tietää, ettei tule oireita. "Oireet" voivat tulla melkein huomaamattomasti pitkän ajan kuluessa - eivätkä sitten lähdekään pois ihan lyhyessä ajassa tai ollenkaan, esim. neurologiset oireet ja sairaudet.Bakku-shan 19 viestejä – 23.2.2009 23:01
Minulla on ollut keliakia jo piiitkäään...se siitä, mutta oireita ei paljoakaan...paitsi nyt sitten ajan kanssa tuli oireita ja paljon...eikä ne näy ruokavaliollakaan lähtevän pois: Jo alle 2-vuotiaana olin kuolla, koska näin nälkää...sairautta ei edes tunnettu kuin vasta vuonna 1955. Eli siis olen syntynyt jo sitä ennen (valitettavasti) No, joka tapauksessa, mua lennätettiin sairaalasta toiseen, jopa Arvo Ylppö hoiti minua, mutta eihän se auttanut kun ei tautia ollut olemassakaan vielä. Iän kanssa sitten tuli muita ongelmia, kun taistelin itseni jäämään eloon. Juuri pituuskasvu oli hidasta, kehittyminen oli hidasta, 18-vuotiaana oli Hb vain 79, odottaessani poikaani laihduin koko odotusajan...sain välillä hirveitä kramppeja (suonenvetoja niin että lähti tajunta), kun aloitin työssäkäynnit vuonna 1980...vasta päästyäni vakituiseen työhön vuonna 1987 todettiin tämä keliakia. No, nyt on sitten osteopenia, tarkoittaen luuston tiheyden laskua, struuma, vatsaoireita, B12-vitamiinin ja foolihapon puute (joita hoidetaan piikeillä kun mahalaukun limakalvo on sökönä), sun muita vaikka muille jakaa, eikä mua ainakaan mikään dieetti pidä kunnossa enää, vaikka sitä noudatankin. Tuli myös paha masennus, jonka aikana jouduin sairaalaan asti. Tahdoin vain tämän kirjoittaa sen takia, että te, joilla on todettu keliakia, noudattakaa nyt dieettiä, ettei tarvitse vanhempana katua, ja lapset etenkin on hoidettava hyvin. Meidän suvussa olin ensimmäinen, joka sai diagnoosin, nyt hiljattain löytyi sitten myös sama mun veljeltäni. Suurin syy noudattaa dieettiä on mielestäni se, että hoitamaton keliakia voi aiheuttaa pahanlaatuisia kasvaimia ohutsuoleen tai vatsan limakalvoille, ja jo pieni määrä gluteenia hävittää ohutsuolesta suolinukan ja siinä tapauksessa hoito aloitetaan taas uudelleen alusta!! En minä teitä pelotella halua, mutta mutta..) Hyvät ystävät, tämä tauti ei parane, vaikka olisi oireetonkin, muuten kuin dieetillä.
Kari 364 viestejä – 24.2.2009 16:06
Mulla on nyt ilmeisen hyviä uutisia näitten tarinoiden jatkoksi. 6 kk tähystyksestä on laillinen aika luovuttaa verta. Olen täysin normaalilla (G)-ravinnolla liikkeellä, siis en ole rautatabletteja syönyt tänä 6 kk aikana ollenkaan. Hb arvo 145, mikä on jotakinkin kaikkien aikojen paras - kylmiltään mitattu tulos.
Olin tänään läheisen ala-asteen siis koulu tapahtumassa. Thaimaalainen rouva tarjoili riisikääröja, vihannesta ja jauhelihaa, kaikki gluteenitonta. Oli hyvä lounas.
Kari 364 viestejä – 24.2.2009 22:52
Onko olemassa indikaattoria, joka paljastaa gluteenillisen ruuan? Niinkuin paperiliuska tai jokin sähköinen mittari - vai pitääkö ens maistaa..? Alkaa kohta jännätä kaikenlaista pölyä
Olin tänään läheisen ala-asteen siis koulu tapahtumassa. Thaimaalainen rouva tarjoili riisikääröja, vihannesta ja jauhelihaa, kaikki gluteenitonta. Oli hyvä lounas.
Jezu Ylläpitäjä – 24.2.2009 22:57
Kari kirjoitti:
Onko olemassa indikaattoria, joka paljastaa gluteenillisen ruuan? Niinkuin paperiliuska tai jokin sähköinen mittari - vai pitääkö ens maistaa..? Alkaa kohta jännätä kaikenlaista pölyä
Keliaakikko vm. -07 / Celiac since -07
Lala 11 viestejä – 1.3.2009 00:24
Tottakai minäkin sen tiedän, ettei tauti parane, vaan ruokavaliota on noudatettava ikuisesti. Kerroin vaan omat kokemukseni oireettomasta keliakiasta, sillä juuri niitä aloittaja kysyi. Hän varmasti myös tuntee ravitsemusterapeuttien ja lääkärien sekä keliakialiiton ohjeet. Ja aiempaan kysymykseen "oireiden" ilmenemisestä, tarkoitin kyseisillä oireilla niitä perinteisiä ja tyypillisiä oireita, kuten vatsakipuja, ripulia ja huonoa oloa, joita siis ei ole ilmennyt, vaikka olen tiennyt nauttineeni gluteenia. Monesti tuntuu, että niiden, joilla keliakiaa on epäilty ja se on todettu selkeiden oireiden perusteella, on vaikeaa ymmärtää kuinka turhauttavaa varsinkin itselleni lapsena oli se, että en saanut syödä normaalia ruokaa, vaikka en siitä kipeäksi (ulkoisesti) tullut. Itselläni siis reumaa epäiltäessä samaan verikoesettiin kuuluvasta keliakiavasta-aine kokeesta tämä sairaus alunperin löytyi. Ainoa jälkeenpäin tajuamani oire on ollut lievä anemia, joka kuitenkin on hyvin tavallista esiteini-ikäisillä tytöillä.
Kari 364 viestejä – 1.3.2009 01:48
Lala, ymmärrän sinua oikein hyvin, turhautumista jne. Itseänikin välillä turhauttaa pitäytyminen (G)-ruokailussa. Kaikenlaista herkkua työmaaruokailussa, mutta kun ei voi ottaa! Usein otan kaverien kanssa puheeksi lähtökohdan - minulla osteoporoosi. Ei ole pienintäkään halua lähteä tuota rassaamaan enempää, päin vastoin , hoidetaan pois. Tai siis hallintaan. Ollaan ehkä voittajia. Mulla ei ole mitään oireita, siksikin tämä tuntuu väliin kovastikin teoreettiselta...käyn pikapuoliin seuraavissa labroissa, ja kuulette kyllä raportin missä mennään Mä en tapaa antaa periksi..
Olin tänään läheisen ala-asteen siis koulu tapahtumassa. Thaimaalainen rouva tarjoili riisikääröja, vihannesta ja jauhelihaa, kaikki gluteenitonta. Oli hyvä lounas.
Katie 17 viestejä – 5.12.2012 12:33
Vielä yksi oireeton keliaakikko ilmoittautuu! Minulla todettiin keliakia 15-vuotiaana, kun päätin mennä laktoosi-intoleranssitesteihin ihan vain siksi, että tilastoihin saataisiin enemmän laktoosiongelmaisia ja sitä kautta painetta yrityksille tuotekehitykseen. Olin siis elänyt jo pari vuotta vähälaktoosisella dieetillä, koska maitotuotteet aiheuttivat minulle huonoa oloa ja ilmavaivoja. Lääkäri oli aktiivinen ja ehdotti, että otetaan nyt saman tien keliakiatestikin kun kerran tässä ollaan. Minä hyväksyin, "eihän mulla sitä kuitenkaan ole", mutta kuinkas sitten kävikään. Oli kyllä iso shokki kun sitä ei osannut yhtään odottaa.
Voi toki olla että luulin silloin leipäoireita maito-oireiksi, mutta en usko että niin oli - kipu tuli niin selkeästi maidon jälkeen, kun taas leivän jälkeen ei tapahtunut mitään. Ainoa toive gluteenittoman dieetin näkyvistä hyödyistä tässä oli se, että joillain kuulemma on laktoosi-intoleranssikin häipynyt samalla, mutta itselleni niin ei ole käynyt.
Hemoglobiini mulla on aina ollut alhaalla, sekä ennen että jälkeen diagnoosin.
Kovin turhauttavaa olla oireeton, ehkä eniten siksi että koskaan ei tiedä onko gluteenittomaksi väitetty ruoka oikeasti gluteenitonta, eli uskaltaako samaan paikkaan mennä uudestaan syömään vai ei... Jatkuvaa epävarmuutta on vaikea sietää erityisesti ulkomailla. Toisaalta pitää olla iloinen ettei joku vahingossa syöty leivänmuru aiheuta mitään sietämättömiä kipuja!
Tule mukaan keliaakikoiden omaan yhteisöön Glu.fi:hin – täysin ilmaiseksi!
Vain rekisteröityneet käyttäjät voivat ottaa osaa keskusteluun. Jos sinulla ei ole vielä omaa käyttäjätunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy. Se on nopeaa ja ilmaista! Jos olet jo rekisteröitynyt, kirjaudu sisään oikean yläkulman valikosta.
Huomaa, että kuka tahansa voi lisätä palveluun millaista sisältöä tahansa. Myöskään kaikki mainoksissa olevat tuotteet eivät ole gluteenittomia. Ylläpitäjä ei voi vastata sisällön oikeellisuudesta ja olet aina itse vastuussa siitä mitä suuhusi laitat. Jos huomaat ilkivaltaa tai gluteenipitoisia sisältöjä, ilmoita siitä ylläpitäjälle.