-
Uusi gluteeniton verkkokauppa
– 04/25/2014 12:44 AM
Oriola on avannut Gluteeniton Maailma -sivuston oheen verkkokaupan, josta voi ostaa Oriolan valikoiman gluteenittomia tuotteita. Kaupasta löytyy runsas valikoima esimerkiksi Schnitzerin tuotteita.
OriolaShop.fi: Gluteeniton maailma
Yli 50 euron ostoksissa on ilmainen toimitus.
Kertokaahan kokemuksianne, jos olette tilanneet.
-
VAROITUS: Soijarouheessa gluteenia
– 04/25/2014 12:30 AM
VitaSeege Oy ilmoittaa virheestä markkinoimansa soijarouheen pakkausmerkinnöissä. Virheen vuoksi markkinoilta vedetään erä tuotetta nimeltään VegeSun Tumma Soijarouhe 500 g. Tuote-erä, jonka parasta ennen päivämäärä on 01.05.2015 on tullut myyntiin K-ryhmän myymälöihin kesällä 2013, eikä sitä valmistajan mukaan ole enää jäljellä kaupoissa. Virhe koskee valmistajan mukaan vain tätä kyseistä erää.
Pakkauksessa mainitaan tuotteen olevan gluteeniton. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että tuotteen gluteenipitoisuus ylittää 20mg/kg:ssa raja-arvon. Tämä on lainsäädännössä määritelty raja-arvo gluteenittomalle elintarvikkeelle sellaisena, kuin se on kaupasta ostettavissa. Tämä tuote voi aiheuttaa allergisen reaktion gluteenille allergisille henkilöille.
Lue Eviran tiedote aiheesta ja katso pakkauksen kuva:
Evira: Soijarouheessa virheellinen allergeenimerkintä
-
Gluteeniton Grandiosa-pizza
– 04/25/2014 12:02 AM
Sonja kertoi, että Orkla on tuonut Norjassa myyntiin gluteenittoman Grandiosa-pizzan tällä viikolla.
Nyt vaan kaikki kysymään Grandiosan sivuilta, että milloin tuote saadaan Suomeen. Osoitetaan, että keliaakikot haluavat tuon myös tänne 
Grandiosa.fi: Palaute
-
Lisäaineet - haittaa vai ei?
– 04/15/2014 1:01 AM
HS kirjoitti THL:n tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista terveysriskeihin. HS kertoo tutkimuksesta:
"Kaikkein suurimpana terveysriskinä suomalaiset pitävät elintarvikkeiden lisäaineita, jotka kokee suureksi tai erittäin suureksi riskiksi melkein puolet THL:n kyselyyn vastanneista. Lisäaineiden haittavaikutuksista ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä."
Mitä mieltä sinä olet lisäaineista?
Tässä THL:n tutkimusraportti kokonaisuudessaan:
THL: Elinympäristöstä aiheutuviin terveysriskeihin suhtautuminen Suomessa
-
Gluteenittomat pääsiäismunat?
– 04/13/2014 7:02 PM
Satu blogasi S-ryhmän gluteenittomista pääsiäismunista:
Pönötystä ja pöhinää: Mistä gluteenittomia pääsiäismunia?
-
Päiväni keliaakikkona
– 04/08/2014 8:59 PM
Jos allekirjoittaneen päivä keliaakikkona kiinnostaa, kannattaa lukaista Keliakialiiton Verkkolehden tuorein numero, joka ilmestyi eilen:
Keliakia Verkkolehti 2/2014
Vain Keliakialiiton jäsenet pääsevät lukemaan jutun.
-
Gluteeniton Saksa?
– 03/18/2014 1:02 AM
okapia kirjoitti:
Moi,
Olen suunnitellut lähteväni lähiaikoina Saksaan viideksi yöksi, pistäydyn myös Sveitsin puolella.
Olisiko kenelläkään kokemuksia Saksassa selviytymisessä? Maijottuisimme jossakin pienessä pitäjässä jumalan selän takana, tämä varmasti tuo jo omat vaikeutensa. Mitä elintarvikkeita minun kannattaisi pakata matkalle mukaan? Kuinka edistynyt Saksa on näissä asioissa nykyään?
Berliinissä ja Hampurissa pärjäsi varsin hyvin, vaikka ovatkin vielä asiassa aika pahasti jäljessä. Tässä oma kokemus pitseriasta Berliinissä:
Gluteenitonta pizzaa Berliinissä
Sivun lopusta löytyy lisää vinkkejä Saksasta. -
Selvitys: Keliakia aiheuttaa 68 e/kk kustannuksia
– 03/17/2014 11:15 PM
Rupert kirjoitti:
Tallulah, voisiko olla niin, että olet 80-luvulla diagnoosin saatuasi tottunut siihen, että gluteenittomia tuotteita ei juuri ole tarjolla ja siten olet olosuhteiden pakosta aikoinaan muokannut ruokailutottumuksiasi sellaiseksi, että et juurikaan käytä gluteenittomia viljatuotteita tai muuten vaan olet pieniruokainen? Toisekseen 80-luvulla vallitsi muutenkin erilainen ruokakulttuuri, jossa mm. keitetty peruna oli vielä kova sana. Nykyinen pullamössösukupolvi, jota itsekin jossain määrin edustan, sen sijaan on kasvanut pienestä pitäen kiinni pastaan, pizzaan, hampurilaisiin, täytettyihin voileipiin jne. ja kun nykyään niille kaikille on olemassa siedettävän makuisia ja liki inhimimillisen hintaisia gluteenittomia vaihtoehtoja, kynnys niistä luopumiseen ja korvaamiseen vaikkapa perunalla ja hedelmillä on luonnollisesti korkeampi kuin 80-luvulla ja siten kulutusmäärät ovat sinun näkökulmasta katsottuna käsittämättömän korkeita. Vai olenko täysin väärässä?
Vastaavasti nyky-yhteiskunnassa sattuu olemaan tapana käydä henkilöstä riippuen muutamasta kerrasta vuodessa muutamaan kertaan viikossa ravintolassa ja miksi keliaakikon pitäisi toimia yhtään eri lailla? Se on totta, että ei yksittäinen ravintola-annos maksa keliaakikolle yhtään sen enempää kuin terveellekään, jollei joidenkin ravintoloiden perimiä lisämaksuja gluteenittomasta pizzapohjasta tai pastasta oteta huomioon. Mutta sen sijaan keliakia vaikuttaa siihen, missä ravintolassa syöt. Ennen diagnoosia esimerkiksi omalla kohdallani oli tavallista syödä lauantain kauppareissulla joku viiden euron pitakebab tai Ikean lihapulla-annos, mutta keliakian myötä nuo halpisvaihtoehdot ovat pois pelistä ja sen sijaan usein tuleekin päädyttyä oikeaan ravintolaan ja siellä se 20-30 euron annos tarkoittaakin sitten sitä, että siinä meni sen kuukauden Kela-korvaus kerralla. Ja kun käytännön kannalta helpointa on, että koko perhe syö samassa paikassa, niin samalla meneekin oikeastaan usemman kuukauden Kela-korvaus. Ehkä sitä nyt ei sentään voi toivoa, että Kela korvaisi terveiden perheenjäsentenkin ruokakulut, mutta joka tapauksessa ei mielestäni voi väittää, etteikö keliakia aiheuttaisi ravintolassa mitään ylimääräisiä lisäkustannuksia ja siten sekin pitäisi jotenkin huomioida korvausta laskettaessa. Eihän astmaatikollekaan sanota, että lopeta se hiihtoharrastus ja ala pelaamaan shakkia, vaan sen sijaan lyödään nenän eteen tehokkaammat ja kallimmat Kela-korvatut lääkkeet, jotta astmaatikko voi jatkaa mahdollisimman normaalia elämää. Ideaaliyhteiskunnassa ruokavaliokorvaus perustuisi toteutuneisiin kuluihin tiettyyn kattoon asti, joka riippuisi jossain määrin sukupuolesta, koosta, asuinpaikasta ja ammatista, mutta ei sitä kuittirumbaa kukaan jaksaisi. Täytyy vain toivoa, että kiinteä kaikille saman suuruinen korvaus olisi määritetty mahdollisimman kattavasti ja sen verran isoksi, että suurin osa keliaakikoista pystyisi syömään ja elämään mahdollisimman samankaltaisesti kuin oma terve verrokkiryhmänsä ilman tarvetta jatkuvaan pennin venytykseen. Jos se sitten jonkun kohdalla tarkoittaisi ylenmääräistä rahantuloa, niin mikäpä estää lahjoittamasta yli jäävää osaa vaikkapa keliakiatutkimukseen...
Hyvä kirjoitus. Tuo ravintolaesimerkki on erittäin osuva. Pätee myös matkoilla: yleensä varmasti gluteenitonta tarjoavat ravintolat ovat kalliimpia kuin ne katukojut mistä kaverit ostavat bretzelinsä. Barcelonan reissulla eksyin ravintolaan jota paikallinen keliakiayhdistys suositteli - kyseessä oli yhden Michelin-tähden paikka (selvisi toki vasta laskua maksaessa). Toki aina voi syödä banaania, mutta sekin alkaa jossain vaiheessa tökkiä.
Useimmiten myös halvemmat X-tra yms. tuotesarjat eivät sisällä gluteeniton-leimoja ja usein tärkkelykset on merkitty vain tärkkelyksenä kun kalliimmassa tuotteessa kerrotaan myös tärkkelyksen raaka-aine. Vehnätärkkelystä sietämättömät eivät voi ostaa tällaisia tuotteita. Katsokaapa vaikka ranskalaisia perunoita tai sipsejä - Oolannin ja Taffelin tuotteet ovat merkittävästi kalliimpia, mutta gluteenittomia. -
Uusi gluteeniton leipomo Lieksaan
– 03/16/2014 12:35 AM
Hienoa, että lakkautusuhan alla ollut leipomo saa uuden tulevaisuuden gluteenittomista tuotteista. Toivokaamme menestystä!
Tässä vielä Ylen juttu aiheesta:
Yle: Porokylän leipomo aloittaa Lieksassa uuden tuotannon
-
Selvitys: Keliakia aiheuttaa 68 e/kk kustannuksia
– 03/15/2014 10:43 PM
Keliakialiitto ja Tampereen ammattikorkeakoulu selvittivät jälleen kuinka paljon kalliimpaa elo keliaakikkona on. Keliakia aiheuttaa 68 euron lisäkustannukset kuukausittain.
Keliakialiitto: Gluteeniton ruokavalio aiheuttaa keliaakikolle ylimääräisiä kustannuksia 68 euroa kuussa
Hintaselvitys: Gluteenittomien tuotteiden hintaselvitys ja keliaakikon ylimääräiset kustannukset 2014
