-
Miksi keliakiaan suhtaudutaan niin vähättelevästi?
– 08/04/2013 4:25 PM
Juulin kirjoitti:
J-T kirjoitti:
Kiitos tsempeistä
Minullekin on jo ehditty tarjoamaan caesarsalaattia, neuvottiin vain nyppimään leipäkuutiot pois
Kieltäydyin kohteliaasti. Ei onneksi kukaan ainakaan sanonut mitään, tiedä sitten mielsikö joku hiljaisesti minut nirsoksi, toivottavasti ei.
ja mitä siitä jos mielsi? Mielipiteitä ja aatteita on jokaisella, pääasia on että itse on sinut itsensä kanssa. Ja tekee niin kuin oikeaksi tän sairauden kanssa tietää.
Ja onhan noissa "ota makaronit pois" -kommenteissa sekin, etteivät ihmiset tiedä, miten tarkkaa sen gluteenittomuuden kanssa on.
En tiedä, jotenkin vaan muiden mielipiteet tuntuvat vielä oudolta. Ehkä vähän pelkään ihmisten pitävän kieltäytymistäni epäkohteliaana nirsoiluna?
Jostain syystä ruokakaupassakin tunsin itseni jotenkin hankalaksi asiakkaaksi, kun lihatiskillä pyysin myyjää selvittämään, onko grillibroileri gluteenitonta :S
Luulin tosin lihatiskimyyjän tietävän suoraan, mutta hämmennyin vielä lisää kun kysyikin minulta, että mitä siis gluteeniton ruoka ei saa sisältää. Ei nyt suoranaisesti ainakaan luottamuspisteet nousseet. -
Apteekin keliakiatesti
– 08/04/2013 4:17 PM
Itse kokeilin apteekin Biocard Celiac -kotitestiä kun olin n. vuoden kärsinyt vatsavaivoista.
Positiivinen viiva tuli esiin oikeastaan heti, kun liuos oli levinnyt testipuikolle.
Siitä sitten lääkäriin ja keliakia oli.
-
Miksi keliakiaan suhtaudutaan niin vähättelevästi?
– 08/04/2013 3:48 PM
Kiitos tsempeistä
Minullekin on jo ehditty tarjoamaan caesarsalaattia, neuvottiin vain nyppimään leipäkuutiot pois
Kieltäydyin kohteliaasti. Ei onneksi kukaan ainakaan sanonut mitään, tiedä sitten mielsikö joku hiljaisesti minut nirsoksi, toivottavasti ei.
-
Sain tietää keliakiasta, ahdistaa
– 08/04/2013 3:29 PM
Juulin kirjoitti:
J-T kirjoitti:
Ainoastaan epätoivo meinaa iskeä jos iltavuoron jälkeen kipaisen kauppaan ja kymmenessä minuutissa pitäisi keksiä jotain syötävää.
Keliakian tärkeimpiä huomiokohtia on, mielestäni, valmistautuminen etukäteen. Pitää miettiä ja suunnitella syömisiä etukäteen.
Tähän tosiaan pitäisi oppia. Olen ollut aina todella laiska keittiössä, eikä ruoanlaitto ole ollut ihan niitä suurimpia intohimoja. Ruokapäätöksen yleensä tehtiin kaupassa sen mukaan, mitä sattui tekemään mieli (kalaa tarjouksessa --> uunilohi. Jauhelihaa tarjouksessa --> spagettia).
Näitä kahta voi tietysti yhä syödä, mutta yksipuoliseksi menee jos ei suunnittele.
Mutta muutoin on alkanut mennä paremmin, ei enää ahdista samalla tavalla.
Ainoastaan välillä mietin, että kuinkahan "helposti" keliakian liitännäissairaudet tulevat? Lääkärit eivät tunnu kauhean mielellään edes puhuvan koko asiasta ja vain kierrellään ja kaarrellaan.
Välillä siis vaan käy pelko, että saisinkin jotain kautta gluteenia, mutta nuo liitännäissairaudet kuitenkin kai vaativat pahalaatuisen tulehdustilan suolistossa..? -
Miksi keliakiaan suhtaudutaan niin vähättelevästi?
– 08/04/2013 2:41 PM
Tiedonpuutetta ainakin. Tosin ymmärtäväisesti yritän aina suhtautua niihin kertoihin, kun joku vain tietämättömyyttään on sanonut jotain hölmöä. Paras varmaan oli kun eräs tuttavani sanoi, että voinhan minä aina pari kertaa kuukaudessa pitää "herkuttelupäivän" juuri ennen vapaapäiviä, niin poden sitten vaan oireet kotona
Eipä sillä, hyväähän tuo tapaus vaan tarkoitti kun näki miten sillä hetkellä mieleni olisi tehnyt yhtä gluteenipitoista naposteltavaa. Tuli kyllä ystävälliseen sävyyn opetettua, ettei se asia valitettavasti ole niin yksinkertainen.
-
Typerä kysymys
– 08/04/2013 2:13 PM
Tepa kirjoitti:
Itseasiassa ei mitenkään todellakaan tyhmä kysymys...
Minä ainakin olen niin vainoharhainen ettei tule kuuloonkaan ainakaan heti mitkään suutelemiset jos toinen on syönyt jotain "normaalia", suu täytyy pyyhkiä muruista tietenkin ja myös suu huuhtoa just esim juomalla vettä mutta siltikin odottelen miehen juovan sitä vettä useampaan kertaan ennenkuin otan kauheen lähelle... Toi "turva-aika" sana oli huippu koska kuvaa just sitä...
Mielestäni aivan sama onko keliakia diagnoosi vasta saatu vai vuosia sitten niin mitään ei kannata riskeerata, ilmeisesti toisille ei tule ns. näkyviä oireita pienistä määristä mutta kukapa sinne suolinukkaan näkisikään... ja sen parantuminen vie aikansa...
Itse saan oireita pienimmistäkin, esimerkkinä tämä että mies leikkasi leikkuulaudalla normaalia leipää ja siitä oli sitten päässyt joitakin murusia tippumaan niihin keittiön vetolaatikoihin joissa aterimet on... Oireitapa tuli ja saatiin kyllä pähkätä pari viikkoa että mistä oireet johtuu koska oon muutenkin niin vainoharhainen noiden murujen ja muiden kanssa, mutta selvispä tuokin... Ja ei tietenkään mitään puhetta että pystyis edes samaa margariinirasiaa käyttämään tms
Itsekin havahduin ekan viikon jälkeen siihen, että meillä on aterinlaatikko suoraan leikkuulaudan alapuolella. Nappasin siitä sitten itselleni eriksen haarukan, lusikan ja veitsen kuivumistelineelle. Pitäisi vaan joku pysyvämpi ratkaisu niille kehittää.
Mutta miehen kanssa otettiin nyt pieni "varoaika" suuteluun sen jälkeen kun on gluteenia syönyt. Halata onneksi sentään voi
Mies on nykyään melkeinpä tarkempi kuin minä. Oli tuossa yksi päivä gluteenillista leipää ja sanoin miehelle, että syö pois ennenkuin menee pilalle. Laitoin miehelle esiin valmiiksi leipärasvan ja leikkeleet.
Mies sitten sanoi, että eihän meillä ole kuin yksi voirasia, joten enkö itse sitten käytä leipärasvaa enää tämän jälkeen?
Siinä vaiheessa vasta sitten taas havahduin. Olin siis tyynesti käyttämässä mieheni kanssa samaa voirasiaa. -
Miksi keliakiaan suhtaudutaan niin vähättelevästi?
– 08/04/2013 2:05 PM
Heips
Eka kuukausi keliaakikon elämää nyt takana, olo alkaa olla jo parempi
Sen sijaan olen alkanut ihmetellä erästä asiaa, nimittäin joidenkin "normaalien" suhtautumista keliakiaan. Tietämättömyyttä totta kai on aina (itsekin tein kaiken ekan viikon aikana aivan päin mäntyä) mutta välillä törmää suorastaan vähättelyyn tai jopa vihamielisyyteen, aivan kuin keliaakikko olisi tahallaan sairas.
Tuntuu vain, ettei juuri mihinkään muuhun sairauteen suhtauduta samanlaisella "ei se nyt niin tarkkaa ole" -asenteella.
Olen tässä saanut kuulla jopa oikein asiantuntevia ohjeita muutamilta ihmisiltä, että kuinka minun suorastaan pitäisi syödä gluteenia silloin tällöin, että siedätyn
Plus että murujen välttely on kuulema turhaa hysterisointia ja sairaudestaan numeron tekemistä.
Onko muille keliaakikoille tullut tapauksia, joissa koko sairaus lähes kyseenalaistetaan tai on ruvettu antamaan "asiantuntevasti" jotain aivan päättömiä ohjeita?
-
Typerä kysymys
– 07/17/2013 5:47 PM
Noh, itselläni taas koko keliakiaepäily alkoi lapsettomuudesta ja nyt sitten mielenkiinnolla seurailemaan, korjaantuuko tilanne enää. Mitään luotettavaa tietoa mistään ei tunnu löytyvän kun googlettamallakin löytää vain keskusteluja, joissa kerrotaan kaverin tuttavan siskon miehen veljen vaimon tulleen raskaaksi heti kun oli aloittanu gluteenittoman. Jostain kumman syystä en ihan hirveästi pistä niille painoarvoa.
-
Typerä kysymys
– 07/17/2013 2:58 PM
Juulin kirjoitti:
Itselläni on mentaliteetti, että minun nurkkiini ei tule gluteenia vaikka mies tulisikin. Hygienian mutta myös sen takia, etten sorru.
Itse olen pelotellut itseni kaikella syöpäjutuilla, niin sikäli ei tarvitse sortumista pelätä
Mutta kyllä vaan se miehen pitseriasta itselleen hakema pitsa tuoksui niin ihanalta, että olisi tehnyt mieli.
Hygieniasta huolehditaan sitten muutoin niin, että hankittiin erilliset välineet gluteenittomalle ruoalle, siis kattilat, paistinpannu, uunivuoka, kauhat, lastat, alustat jne. niin vähentää riskiä että gluteenipitoista joutuisi minun ruokaani. -
Denniksen gluteenittomat pitsat?
– 07/17/2013 1:37 PM
Keskusteluun tulleiden kommenttien perusteella taidan kyllä aika pitkälti tehdä sitten pitsat kotona, mikäli haluaa varman päälle pelata
Mutta kyllä vaan tuoretta keliaakikkoa vähän pelottaa jos tuotetta saa mainostaa gluteenittomana vaikka se sitten kuitenkaan ei ole
Saisi kyllä näistäkin tulla tarkemmat säädökset että se ruoka joko on keliaakikolle sopivaa tai ei ja jos ei, niin ei merkitä sitä gluteenittomaksi. Ruokakaupassakin meinaa kiehua välillä yli kun ei osaa luottaa oikein mihinkään.