Tuore diagnoosi

Piditkö sisällöstä? Jaa se myös ystävillesi!
<< Start < Previous
Next > End >>
  • tintsu 5 messages02/11/2015 11:02 AM

    Hei! Mukavaa, että tällainen yhteisö on olemassa, täällä ilmoittautuu uusi hämmentynyt keliaakikko. Tulin juuri gastroskopiasta, jossa todettiin selkeä keliakia, kuvat kuulemma kuin oppikirjasta.

    Hiukan olen ehtinyt ajatukseen sopeutua, koska työterveyden verikokeissa keliakia-arvot olivat koholla ja tähystykseen oli kuukausi väliä. En tiedä, olenko tietämättäni sairastanut tätä jo kauan, vatsani on ollut oikullinen todella pitkään. Koepalojen tulokset luvattiin viikon, kahden päästä.

    En pelkää, etteikö tämän asian kanssa voisi elää ihan mainiostikin, huomattavasti huonomminkin voisi olla, mutta silti on kummallisen tyhjä olo. Kaikki totuttu menee uusiksi ja melkein itkettää, kun ajattelen ruisleipää.. ettei koskaan enää..

    Miten pitkään teillä on mennyt, että olette oikeasti tottuneet uudenlaiseen ruokavalioon? Mitkä asiat ovat olleet pahimpia kompastuskiviä? Mistä yllättävistä ruoista gluteenia voi löytyä ja mitä pakkausmerkintöjä nyt pitää erityisesti tarkistella? Luulin tähän jo valmistautuneeni, mutta nyt kun diagnoosi on totta, olen tosiaan aivan "tuuliajolla"-fiiliksellä. Täytyy ajan kanssa alkaa lueskella näitä aiempia keskusteluja täältä.. varmaan näihinkin löytyy vastauksia

    Mukavaa kevättalvista päivää kaikille!

  • maaree 3 messages02/11/2015 4:13 PM

    Hei! Ruisleivän kaipuuseen löytyy ratkaisu. Yläneläinen Eilamari leipoo tosi hyviä tummia ruokaleipiä,käyppä katsomassa sivut. Itse olen ollut keliaakikko 30 vuotta ja voi olla, että ruisleivän maku on jo hiukan unohtunut. Mielestäni heidän leivistään Tapio ja Eväkäs ovat ainakin tosi ruisleipämäisiä. Vastikään tilasin kotiin ison satsin. Kaikkeen uuteen vie aikansa tottua, tsemppiä vaan uuteen ruokavalioon.

  • Ad

  • tintsu 5 messages02/11/2015 8:31 PM

    Kiitos! Kävin kurkkimassa Eilamarin nettisivuja, hyvältä vaikutti - täytynee laittaa viestiä kun tästä tokeennun. Kiva saada vinkkejä, tuotevalikoima kun näyttää olevan kuitenkin melko laaja ja kirjava. Ei tarvitsisi ihan kaikkea kokeilla kantapään kautta, varsinkin kun gluteenittomien tuotteiden hinnat huitelee ihan omissa lukemissaan (.. niin, nolona täytyy myöntää, että kiinnitän asiaan huomiota vasta nyt kun osuu omalle kohdalle..)

  • sarssa 22 messages02/12/2015 6:50 AM

    Ruokavalioon tottuminen on ollut mulle ainakin helppoa, koska olen ottanut muutoksen siltä kantilta ettei mun tarvii syödä kaikkee mitä eteen kannetaan.

    Mulle vaikeinta on ollut se sosiaalinen puoli. Kaveripiirissä, eikä myöskään sukulaisissa ole minkäänlaista viljaongelmaa saatikka keliakiaa niin olen aika yksin tän asian kanssa. Se johti siihen että hakeutui näihin nettipalstoille ja ryhmiin jossa pystyy jutella asioista. Ja lisäksi blogin perustaminen koska haluu sisältä näitä iloja joskus päästellä pois "JEEE MÄ LÖYSIN G KAKKUPALAN!!!". Kaikki muut miettii vaan että ok ei se nyt noin vaikeata ole.

    En nyt tosiaan halunnut pelotella mitenkään! mutta aika moni keliaakikko tietää varmasti tämän yksinäisyyden tunteen. Mielestäni se tekee ihmisen vaan vahvemmaksi! Tsemppiä sulle tulevaan!

    Muista että asenne ratkaisee, tämä voi olla joko kriisi tai parasta mitä elämässä on tapahtunut. Minä, entinen pullahiiri, kaadun jälkimmäiseen

    Keliaakikko vuodesta 2014!
    www.starsaretheonesifollow.blogspot.fi

  • tintsu 5 messages02/12/2015 10:57 AM

    Kiitos tsemppauksesta! On kyllä ihan totta, että ei lasi suinkaan ole puoliksi tyhjä vaan puoliksi täynnä Isoveljelläni on lapsuusiän diabetes, joten olen jo lapsuudenkodissani tottunut siihen, että jotkut meistä tarvitsevat erityisruokavalioita. Tietty perusterveellinen ruokailu on tullut samalla opittua jo siellä.

    Mutta hyvin kuvailit yksinäisyyden tunnetta; mä olen ehtinyt kertoa toistaiseksi vasta lähipiirille, joka kyllä suhtautuu hienosti ja on heti hengessä mukana ottamassa asioista selvää <3. Töissä kerroin tietty esimiehelle, kun on ollut tätä lääkärissä ramppaamista. Silloin sain vähän esimakua siitä, millaisia tietämättömiä kommentteja saattaa tulla vastaan. Hän oli selvästi helpottunut siitä, että mulla on "vain" keliakia - en siis joudu olemaan pidempään poissa töistä Eli hemmo totesi mulle iloisena, että "noni, nyt sä sit vaan karppaat loppuelämäsi!" Siis what?! Karppaan? Veti siinä kohti vähän sanattomaksi.. XD.

    No, ajan kanssa aion toki tuoda vähän faktoja esille, ja kerron asiasta muillekin työkavereille. Se vaan, että mitään suurta numeroa en halua tästä tehdä, ettei muut ala ottaa ongelmaa (niinkuin ilmeisesti helposti käy?)

  • sarssa 22 messages02/12/2015 11:40 PM

    Hahah! Tuut tosiaan pian huomaamaan kuinka paljon tästä sairaudesta on ennakkoluuloja Uskon et jotenki toi hiilarittomuus karppaajilla yhdistetään helposti pelkkiin viljoihin vaikka todellisuudessa hiilareita on monessa muussakin ruoka-aineessa. Perunahan on mm. ihan sallittujen joukossa

    Tässä vielä muutamat missä olen ite huomannut että pitää olla tarkkana:
    - Pakasteperunat (maustetuissa saattaa olla vehnää)
    - Sipsit (Eldorado sour & cream sisälsi vehnää)
    - Lihapullat (suurimmassa osassa on korppujauhoja, mutta Kivikylältä olen löytänyt yhden paketin gluteenittomana!)
    - Kastikkeet (monesti esim. Caesar kastikkeissa on käytetty vehnää)
    - Suklaat ja karkit (Saattaa sisältää tuotteita vaan silloin tällöin käyttöön, itse olen jättänyt ne kokonaan pois)
    - Valmisruoat (Härkäruukku ja lihaperunasoselaatikko on mun ykkönen jos on kiire ja täytyy nopeasti saada syötävää)

    Tässä vielä linkki keliakialiiton artikkeliin soijakastikkeesta. Sushi ja kiinalainen on ainakin mun ehdottomia herkkuja. Juuri tänään kävin sushilla ja eteen tuotiin gluteeniton soijakastikepullo. Mulle käy myös normaali, mutta hyvä ottaa varman päälle!

    Keliaakikko vuodesta 2014!
    www.starsaretheonesifollow.blogspot.fi

  • sarssa 22 messages02/12/2015 11:48 PM

    tintsu kirjoitti:
    Se vaan, että mitään suurta numeroa en halua tästä tehdä, ettei muut ala ottaa ongelmaa (niinkuin ilmeisesti helposti käy?)

    Oon samanlainen, en halua herättää liikaa huomiota, joten kannan eväitä kaikkialle mukana. Laukkuun mahtuu aina protskupatukkaa, hedelmiä, pähkinöitä jos nälkä yllättää. Yleensä juhlissakin tuon omat eväät ja syön vain sipsiä jos tiedetään mistä pussista ne on tullu. Jos joku alkaa ottaa ongelmaa siitä niin se on kyllä hänen ongelmansa, eihän mekää stressata muiden ruokailusta vaan huolehditaan omasta! Pysy vaan tiukkana, etkä syö mitään koska oot "pahoillasi"! Mulla meni kauan oppia tämä

    Keliaakikko vuodesta 2014!
    www.starsaretheonesifollow.blogspot.fi

  • Ad

  • tintsu 5 messages02/13/2015 10:37 PM

    Joo, aika paljon on mulla opeteltavaa, nyt vielä tuntuu siltä että valmisruoat ja kaikki mistä en ole satavarma saa jäädä toistaiseksi kaupan hyllylle.. enköhän mä vielä joskus osaa lukea tuoteselosteet niin, että oikeasti älyän mistä on milloinkin kyse. Enkä tosiaan maista terveyteni kustannuksella kylässä mitään tarjottavia, joiden sisällöstä ei ole varmuutta. Eikähän siitä loukkaannu kukaan sellainen ihminen, jonka mielipiteellä on väliä.

    Oon vähän suklaa-addikti ja mulla on aina, siis aina kaapissa varalta Brunbergin tummaa laktoositonta suklaata. Se näyttäisi onneksi olevan gluteenitontakin, eli on tässä valopilkkuja

    Kokeilinpa sitten eilen tehdä sämpylöitä.. se taikina oli kyllä varsinainen ylläri :o vaikka oon luullut osaavani leipoa, tää touhu onkin sitten ihan oma taiteenlajinsa. Ihan valtavaa onnistumisen iloa ei vielä päässyt syntymään

    Ja sitten koottuihin kommentteihin, aattelin kirjoittaa alusta asti muistiin kanssaihmisten hyvää tarkoittavat kuolemattomat lausahdukset, kun kuulevat tästä mun keliakiasta.

    minä: "nii, onhan tää eräänlainen elämänmuutos, just ku aattelee vaikka että esim. ruisleipää oon mättänyt tähän asti joka päivä"

    työkamu: "mutta eihän se sitä tarkoita, ettet enää koskaan voi sitä syödä!"

    minä: "siis.. öö..niiku miten niin ei tarkoita?"

    työkamu: "no sit kun se suolisto on rauhottunu, ni kyllähän se sit kestää taas"

    *tukehdun kahviini*

  • hemu 59 messages02/14/2015 2:36 PM

    Hei Tintsu!

    Mukavaa, että olet päässyt hyvään alkuun gluteenittomassa elämässä. Tosiaan, paljon on opittavaa, mutta reipas asenne auttaa eteenpäin.

    Minulle leipominen on ollut alusta asti ykkösjuttu.
    Olin ennenkin kohtalaisen innokas kotileipuri, mutta diagnoosin saatuani siitä tuli oikein harrastus.
    Tosiaan sämpylätaikinan tekeminen on aika erilaista.
    Kun psylliumjauheen lisää veteen ja antaa sen turvota kymmenen minuuttia, on tuloksena aivan järkyttävän näköistä räkää. Ei millään uskoisi, että siitä vielä sämpylätaikina kehkeytyy. Mutta
    sinne vain jauhot ym. ainekset vispaten joukkoon, niin alkaa se yllättäen muistuttaa taikinaa. Psylliumin vaikutuksesta taikinaan muodostuu eräänlainen sitko, ja se on helppo pyöritellä sämpylöiksi. Nykyisin minusta itseleivotut sämpylät maistuvat aivan mahdottoman hyvälle, enkä viitsi semmoisia juurikaan kaupasta ostaa.
    Hapanleipää välillä ostan ja olen myös todennut Eilamarin leivät parhaiksi. Myös Hannun Gluteenittomien tattari-pellavasämpylät ovat tajuttoman hyviä. Ajatuksiani gluteenittomasta leivonnasta löytyy aikaisemmista kirjoituksistani.

    Minulle henkilökohtaisesti on vaikein paikka kylään meneminen. En ole muutenkaan kovin hyvä sosiaalisissa suhteissa ja nyt pitää vielä nirsoilla tarjoilujen kanssa ja pyytää erikoiskohtelua. Olen kuitenkin ottanut asenteen,
    että menen kylään kutsuttaessa, meni syteen tai saveen. Ilmoitan aina etukäteen ruokavaliostani, mutta silti olen usein saanut tyytyä kovin vaatimattomaan tarjoiluun. Tietysti oikein mukavia yllätyksiäkin on sattunut. Ajattelen,
    että seuraavalla kerralla emäntä osaa sitten vähän paremmin. Ei näitä juttuja itsekään hetkessä oppinut. Eli reipas asenne auttaa kyläilyssäkin.

    Hyvää alkukevättä kaikille!

  • tintsu 5 messages02/14/2015 10:37 PM

    hemu kirjoitti:
    Tosiaan sämpylätaikinan tekeminen on aika erilaista.
    Kun psylliumjauheen lisää veteen ja antaa sen turvota kymmenen minuuttia, on tuloksena aivan järkyttävän näköistä räkää. Ei millään uskoisi, että siitä vielä sämpylätaikina kehkeytyy. Mutta
    sinne vain jauhot ym. ainekset vispaten joukkoon, niin alkaa se yllättäen muistuttaa taikinaa. Psylliumin vaikutuksesta taikinaan muodostuu eräänlainen sitko, ja se on helppo pyöritellä sämpylöiksi.

    Kiitos hemu, täytyy jatkaa harjoituksia Mulla saattoi mennä se psylliumin määrä vähän "sinnepäin".. epäilen että laitoin liian vähän. Mun piti kastella kädet oikein kunnolla, että sain pyöriteltyä jonkunnäköisiä palleroita pellille. Ne kyllä kohosi ihan nätisti siinä, mutta uunissa ne sitten läsähti mataliksi ja kiinni toisiinsa.. periaatteessa joo kuori oli ihan rapsakka ja kyllä se rakennekin yritti olla kuohkea, siis se vähä mitä niihin oli jäänyt korkeussuunnassa jäljelle

<< Start < Previous
Next > End >>
Piditkö sisällöstä? Jaa se myös ystävillesi!

Join the discussion

The most read discussions in category

Notice that anyone can add any kind of content into service. Also all advertised products are not gluten-free. Administrator is not responsible and you take full responsibility what you eat. If you notice vandalism or contents that include gluten, please notify the admistrator.

©2024 Glu.fi
Service infoNewsTerms of serviceTell friendHelp and rulesSuomeksiFeedbackSähkönsäästö ‐ Made ❤ Helsinki ‐ 0,013s