Tällaiset eväät tarjoiltiin syntymähuoneeseen. Vain skumppa puuttui.
Sivustolla on ollut hieman hiljaisempaa viime viikot, koska viikon sisällä muutimme uuteen asuntoon ja pari päivää myöhemmin toinen lapsemme syntyi. Olin jälleen mukana projektissa ja pääsin tutustumaan kolmen vuorokauden ajan Naistenklinikan gluteenittomaan tarjontaan. Oli mielenkiintoista vertailla miten Naistenklinikan toiminta erosi jo suljetun Kätilöopiston tarjonnasta paria vuotta aiemmin. Tarina Kättäristä kannattaa lukea ennen kuin jatkat tästä eteenpäin.
Vihreät kadonneet
Täällä synnytään!
Tällä kertaa vietimme syntymähuoneessa vain 2.5 tuntia, jonka jälkeen meille tuotiin hieman purtavaa. Kerroin, että minulla on keliakia ennen kuin kätilö lähti hakemaan ruokaa. Hetken päästä huoneeseen ilmestyi kärryillä ruokaa. Tarjottimelta löytyi gluteenittomana todennäköisesti Moilasen sämpylä, voinappeja, kalkkunaleikettä, juustoa, jogurttia, mehua, kahvia ja kaurakeksejä. Erikoisuutena taviksen sämpylä oli kääritty muoveihin. Yleensä asia on toisinpäin. Kättäriin verrattuna kasvikset loistivat poissaolollaan, mutta pääsin myöhemmin hakemaan kanttiinista banaaneja ja appelsiineja. Lisäksi mehu tarjoiltiin tavallisista laseista. Samalla selvisi, että Naistenklinikan kuohuviinit ovat vain urbaania legendaa. Käytilö osasi kertoa gluteenittomista tuotteista varsin luotettavaksi, vaikka puhuikin epähuomiossa vehnäsämpylöistä. Kontaminaatio-ongelmia ei tällä kertaa ollut ja hyvältä maistui tälläkin kertaa 
Hieman harmillisena faktana lapsemme sai viime vuodelta jääneet Suomi 100 -villasukat, koska lapsia syntyi paljon vähemmän kuin sukkia oli varattu juhlavuodelle.
Ei hotelliin vaan osastolle
Maa valkoisena ekan yön jälkeen, melkoinen yllätys! Taustalla Scandic Meilahden perhepesähotelli.
Elättelimme jo toiveita, että pääsemme Scandic Meilahden perhepesähotelliin, mutta kätilö tuli ilmoittamaan huonot uutiset: lapsi oli muutaman gramman alle tarkastuslistan painovaatimusten, joten perhehuone osastolla 61 kutsui hotellihuoneen sijaan. Osastolle saattaneet hoitajat esittelivät paikat ja kertoivat mistä gluteenitonta leipää löytyy kun kysyin asiasta. En halunnut, että tällä kertaa leipää etsitään urakalla vasta ruoka-aikaan.
Täältä keräiltiin aamiainen, illallinen sekä muiden ruokailuiden lisukkeet. Kontaminaatioriski oli olemassa.
Päivä oli jo ehtinyt niin pitkälle, että ensimmäisenä ruokailuna oli vuorossa illallinen, joka tarjottiin buffet-muotoisena ruokasalissa. Täällä järjestelyt olivat himean sekavat, kun kaikki oli katettu sikin sokin samalle tiskille ja ihmiset ottivat sämpylöitä, juomia ja lisukkeita vähän miten sattuu. Ekana iltana gluteenittomat, yksittäispakatut leivät olivat selkeästi erilllään, mutta tavalliset leivät, kurkut, leikkeleet ja juustot olivat ikävästi samalla pöydällä, onneksi kuitenkin omissa paketeissaan. Silti ruisleipämuruilta juustopaketissa ei voinut välttyä. Toivoisin, että jatkossa gluteenittomille asiakkaille katettaisiin toiselle pöydälle pieni annos lisukkeita kelmun alle. Voinappeja sai erikseen pyytämällä keittiön tiskin takaa, täällä ei itse saanut käydä hakemassa kaapista voinappeja tai gluteenitonta pakasteleipää (olisiko gluteeniton trendi kasvattanut menekkiä liiaksi).
Kevyt iltapala ensimmäisenä iltana, piti hakea lisää ruokaa S-marketista.
Koska pelkällä leivällä ei elä, kävin vielä illalla hakemassa valmisruokaa Scandic Meilahden alakerrasta löytyvästä S-marketista. Niiden lämmitys onnistui näppärästi ruokasalin mikrolla ja jääkaapista löytyi iltapalalta jäänyttä maitoa.
Ensimmäinen sähläys aamiaisella
Yllättävän hyvin nukutun ensimmäisen yön jälkeen oli vuorossa aamiainen. Tarjoilu hoitui jälleen buffet-muotoisesti, mutta tällä kertaa gluteenittomat, yksittäispakatut pakasteleivät joutui pyytämään erikseen keittiöstä. Voinapit oli tällä kertaa nätisti tarjolla suoraan pöydässä. Pöydän perällä oli myös erillinen metalliastia, jonka kannen päällä luki lapussa gluteeniton-teksti. Kävi kuitenkin ikävästi, kun keräilin lisukkeita, toinen asiakas nappasi puuroastian. Selvisi nopeasti, että myös hän oli gluteeniton ja osastolle oli tilattu vain yksi annos gluteenitonta puuroa. Huomautin asiasta keittiöön ja he lupasivat selvitellä asiaa. Muuten aamiainen oli pitkälti samanlainen kuin iltapala, mutta nyt tarjolla oli myös kahvia.
Ensimmäinen aamiainen näytti tältä. Toiselta osastolta haetusta riisipuuropöntöstä olisi riittänyt useammalle.
Kun sain kannettua aamiaisen huoneeseen, hoitaja tuli tuomaan minulle toiselta osastolta haetun pöntön suolattomaksi merkittyä riisipuuroa. Isossa metalliastiassa oli niin paljon puuroa, ettei olisi ainakaan minulle, aikuiselle miehelle, moinen määrä uponnut. Joka tapauksessa hyvää palvelua.
Tuhti lounas
Tuhti lounas! Ei jäänyt nälkä.
Muutaman tunnin kuluttua olikin jo vuorossa lounas kello 11. Lounas ja päivällinen toimitettiin ruokasaliin kärryissä olevilla tarjottimilla, joihin oli merkitty erikoisruokavaliot. Keittiöhenkilökunnalle kerrottiin missä huoneessa majailee, he tarkistivat lapustaan kyseisen huoneen ruokavaliot ja antoivat tarjottimet. Tarjottimella olleessa lapussa luki gluteeniton, mutta, tällä kertaa sukunimet loistivat poissaolollaan. Vielä viime kerralla annokset oli nimetty henkilökohtaisesti, mutta tällä kertaa niissä luki vain ruokavalio, kiitos EU:n tulevan tietosuoja-asetuksen.
Sekaruokalista. Gluteenittomuus ja muut ominaisuudet merkitty hienosti.
Viikon kasvisruokalista.
Erityisruokavalioita oli jälleen runsaasti käytössä kun vilkaisin kärryjen valikoimaa tarkemmin. Buffet-pöydästä kerättiin sitten erikseen leivät ja juomat, tosin gluteenittomia leipiä joutui taas kyselemään pakkasesta. Tarjolla oli tällä kertaa broilerpataa, maissia, perunoita, kaali-mustaherukkasalaattia sekä jälkiruoaksi kuningatarkiisseliä. Annos oli tuhti ja hyvän makuinen.
Erityisruokavaliot ovat todella yleisiä!
Laitoskeittiö hoitaa myös hankalammat ruokarajoitteet.
Päivällinen yllättävän myöhään, illallinen ei
Päivällistä tarjoiltiin vasta klo 16, joten nälkä kurni jo tarjoilun alkaessa. Päivälliset olivat hieman lounasta kevyempiä ja tällä kertaa menussa oli tarjolla porkkana-juustososekeittoa, kurkkua sekä puolukkavispipuuroa jälkiruoaksi. Tavisannokseen erona oli hieman juoksevampi vispipuuro ja yksittäispakattu, todennäköisesti Vuohelan Laitniemen jälkiuunileivän viipale. Nam!
Päivälliseksi tarjoiltiin keittoa, joka näkyy hieman huonosti kannen alta.
Illallisen tarjoilu alkoikin sitten jo klo 19. Tällä kertaa gluteenittomana "leipävaihtoehtona" oli Moilasen kiviarinarieskoja. Lätyt olivat avatussa, alkuperäisessä pakkauksessaan leikattuna keskeltä kahtia. Ihan jees, mutta paketti oli aivan tavallisten leipien vieressä, joten kontaminaatioriski oli olemassa. Rohkenin kuitenkin ottaa pari palaa. Lihalisukkeena oli tällä kertaa metvurstia, josta vaimo oli erittäin mielissään yhdeksän kuukauden pannan jälkeen. Iso plussa useammasta mehukeittovaihtoehdosta, itse join aika monta lasillista mustikkaversiota.
Iltapalalla tarjoiltiin Moilasen kiviarinarieskoja, joiden esillepanossa oli huomattava kontaminaatioriski.
Illallisen jälkeen oli kuitenkin vielä nälkä, joten tilasimme Woltilla Fukusta sushia: kaksi viidentoista palan annosta lohinigireitä ilmaantui Naistenklinikan pääovelle 33 eurolla 35 minuutin kuluessa tilauksesta. Ei paha!
Fukun sushia Woltilla tilattuna. Vierailuohjeet löytyvät nykyään hissistä melko monella kielellä.
Nämä maistuivat varsinkin vaimolle.
Viimeistä viedään
Merellinen näkymä ruokasalista. Maisevat ulottuvat Espooseen asti.
Mainiosti nukutun toisen yön jälkeen oli taas vuorossa aamiainen. Tällä kertaa gluteenittomia puuropönttöjä löytyi kaksin kappalein, joten molemmat gluteenittomat asiakkaat saivat puuronsa, joka oli täysin mitäänsanomattoman mautonta, löysää riisipuuroa. Moilasen lättyjä oli edelleen tarjolla avatussa paketissa ja kun pyysin keittiöhenkilökunnalta yksittäispakattuja leipiä pakkasesta, naureskelivat huomautukselleni kontaminaatioriskistä. Lisukkeina oli taas leikkeleitä, juustoa ja kurkkua. Mehut ja mehukeitot kruunasivat aamupalan.
Toisella aamiaisella oli oikea määrä gluteenitonta puuroa tarjolla, mutta mauttoman, vetisen riisipuuron olisi voinut jättää tarjoilematta.
Aamupalan jälkeen oli vuorossa uuden tulokkaan lääkärintarkastus, jossa määrättiin vielä tutkimuksia, joiden tulokset valmistuivat vasta iltapäivällä, joten ohjelmassa oli vielä ainakin lounas.
Lounas oli jälleen varsin tuhti ja hyvän makuinen: runsaasti lohipyöryköitä, perunasosetta, sitruuna-tillikermaviilikastiketta, punajuuripalkkeja, Amerikka-porkkanasalaattia sekä jälkiruoaksi herkullinen Pirkka-kaakaovanukas. Tällä kertaa pakkasesta löytyi yksittäispakattu, gluteeniton saaristolaisleipä, joka oli oikein maittava.
Lounaat Naistenklinikalla ovat erittäin tuhteja, tässä tarjolla lohipullia.
Lounaan jälkeen lähdin valmistelemaan uutta kotia sairaalasta kotiutumista varten ja kun se homma sekä labratulokset hieman venähtivät, saimme jäädä syömään vielä päivällisenkin. Perhehuoneesta jouduimme kuitenkin jo luopumaan, koska se haluttiin heti uusille synnyttäneille. Tällä kertaa menuun oli kirjattu feta-pinaattipasta, mutta minun annoksessani pasta oli korvattu perunoilla. Mukavana yllätyksenä annoksen mukana tuli myös yksittäispakattu, gluteeniton riisipiirakka, joka oli aivan toista maata kuin edellisen kerran Moilas. Kyllä näillä eväillä jaksoi siirtyä hoitamaan uutta tulokasta kotiin.
Viimeinen päivällinen ennen kotiinlähtöä, team Valli kiittää ja kuittaa!
Kehitys kehittyy, mutta parannettavaa vielä on
Kahden vuorokauden kokemuksella voi todeta, että gluteenittomuus on otettu paremmin huomioon kuin vajaat kolme vuotta sitten Kätilöopistolla. Gluteenittomia tuotteita on hyvin pakastimessa ja henkilökunta tietää heti mistä ne löytyvät. Tekemistä kuitenkin riittää vielä kontaminaatioriskien ymmärryksessä: gluteenittomien asiakkaiden lisukkeet pitää olla erillään tavisten tuotteista ja voinapit pitäisi olla automaattisesti tarjolla ruokarajoitteisille (niitä ei tosin kannata laittaa yleiseen jakeluun buffettiin, koska ne katoavat hetkessä taviksille). Vielä kun nämä asiat saadaan kuntoon, keliaakikon on oikein hyvä ruokailla Helsingin Naistenklinikka.
Naistenklinikan osasto 61 keskellä yötä.
Kerro kommenteissa millaisia kokemuksia sinulla on synnytyssairaaloiden gluteenittomasta tarjonnasta. Minä lähden vaihtamaan vaippaa
Merkintään liittyvät avainsanat: aamiainen, buffet, erityisruokavalio, Fuku, gluteeniton, Helsinki, illallinen, kontaminaatio, Kätilöopisto, lounas, Naistenklinikka, päivällinen, ruokailu, ruokarajoite, sairaala, Suomi 100, synnytys, Wolt
Tule mukaan keliaakikoiden omaan yhteisöön Glu.fi:hin – täysin ilmaiseksi!
Jezu 7.11.2024 00:14
Itse olen sitä mieltä, että on erinomaisen tärkeää osallistaa isät lasten hoitamiseen jo aivan ensi metreiltä asti. Lisäksi ruokia synnyttäneelle huoneeseen kuskaavat ja muutenkin asioissa auttavat isät keventävät hoitajien työtaakkaa. Muutama ateria aika pieni hinta siitä. En usko, että kukaan kuitenkaan haluaa sairaalassa olla sen pidempään kuin on pakko.
Risto1949 10.7.2019 10:30
Jos oikein ymmärrän, tämän jutun on kirjoittanut isä. Ei ihme, että Suomessa kustannukset nousevat, kun normaalin riskittömän synnytyksen jälkeen äiti ja isäkin saa olla täyshoidossa useita vuorokausia sairaalassa tai jopa hotellissa yhteiskunnan tuella.
Kun vaimoni synnytti kolmisenkymmentä vuotta sitten parin vuoden välein kaksi lasta Eiran sairaalassa, ei hän ollut kahta yötä kauempaa sairaalassa. Yksi yö olisi varmaan riittänyt, jos synnytykset eivät olisi sattuneet keskiyön paikkeille.
Sinun tulee olla kirjautuneena, jotta voit kommentoida. Jos sinulla ei ole vielä omaa käyttäjätunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy. Se on nopeaa ja ilmaista! Jos olet jo rekisteröitynyt, kirjaudu sisään oikean yläkulman valikosta.
Huomaa, että kuka tahansa voi lisätä palveluun millaista sisältöä tahansa. Myöskään kaikki mainoksissa olevat tuotteet eivät ole gluteenittomia. Ylläpitäjä ei voi vastata sisällön oikeellisuudesta ja olet aina itse vastuussa siitä mitä suuhusi laitat. Jos huomaat ilkivaltaa tai gluteenipitoisia sisältöjä, ilmoita siitä ylläpitäjälle.
